Jaa leikkijät 5-6 hengen ryhmiin. Anna jokaiselle ryhmälle sama aihe: ”Perhe lähtee kesälomalle omalla autollaan.” Anna leikkijöille noin 10-15 minuuttia aikaa valmistella oma esityksensä, jonka jälkeen kukin ryhmä esittää vuorollaan oman toteutuksensa. Keskustelkaa esityksistä sen jälkeen: miltä tuntui esittää aihetta ja omaa roolia, mikä oli helppoa tai vaikeaa jne. Käyttäkää rekvisiittana ainoastaan tilassa olevia materiaaleja ja välineitä.

Leikkijät jaetaan 5-6 hengen ryhmiin. Jokaiselle ryhmälle annetaan sama aihe: perhe lähtee kesälomalle omalla autollaan. 10-15 minuutin valmistautumisen jälkeen kukin ryhmä esittää vuorollaan oman toteutuksensa. Niistä voidaan keskustella: miltä tuntui esittää aihetta ja omaa roolia, mikä oli helppoa tai vaikeaa jne. Rekvisiittana käytetään ainoastaan tilassa olevia materiaaleja ja välineitä.

Tarvitset paperia, sakset, narua ja maaleja (jotain jämäkämpää kuin vesiväri). Piirrä paperille perhosen ääriviivat keskelle paperia. Töpöttele, roiski, tiputtele maalitippoja paperille. Taita paperi kahtia perhosen keskikohdasta ja litistele varovasti, jotta väri leviää paperilla. Avaa paperi kuivumaan. Leikkaa perhonen irti. Kiinnitä perhoseen naru ja laita roikkumaan esim. kattoon.

Leikkijöille annetaan ruokalusikka ja peruna. He hyppivät yhdellä jalalla ja yrittävät pudottaa toisiltaan perunan. Viimeisenä perunansa säilyttänyt on voittaja.

Osallistujat seisovat piirissä ja ohjaajalla on ilmapallo / pallo. Ohjaaja heittää pallon ilmaan ja sanoo jonkun piiriläisen nimen. Piiriläisen pitää käydä lyömässä pallo ilmaan ennen kuin se osuu maahan ja sanoa jonkun muun piiriläisen nimi. Peli jatkuu tällä tavalla ja tavoitteena on pitää pallo mahdollisimman kauan ilmassa ja käydä kaikkien piirissä olijoiden nimet läpi.

Pidä puolesi puhtaana: Jaetaan leikkijät kahtia, rajataan alue, jolla pelataan (molemmille joukkueille samankokonen alue) ja otetaan molemmille puolin saman verran hernepusseja/pehmeitä palloja. Hernepusseja/palloja pyritään siirtämään vaikkapa heittelemällä, potkaisemalla tms. (mielikuvituksen tuomalla tavalla) vastustajajoukkueen puolelle. Sitten, kun peli puhalletaan poikki, niin se joukkue voittaa kumman puolella on vähemmän hernepusseja/palloja.

Osallistujat istuvat tuoleillaan ympyrässä. Ympyrän keskellä seisoo yksi osallistuja, jolla ei ole tuolia. Keskellä olija sanoo esim.: ”Pidän ihmisistä, joilla on siniset silmät!” Kaikki sinisilmäiset vaihtavat paikkaa toistensa kanssa, jolloin tuolittomalla on tilaisuus istua jonkun paikalle. Keskelle jäänyt jatkaa leikkiä sanomalla esim.: ”Pidän ihmisistä, joilla on raidallinen paita!” jne.

Tässä leikissä jokainen leikkijä joutuu keksimään naapuristaan jonkin hyvän ominaisuuden. Ensimmäinen leikkijä sanoo esim.: Pidän sinusta, koska olet aina hyvällä tuulella. Seuraavan on jatkettava samalla alkusanonnalla, mutta käytettävä nyt jotain muuta ominaisuutta. Näin jatketaan yhden tai useamman kierroksen ajan. Leikkijä, joka viivyttelee tai käyttää epäihanteellista ominaisuutta, putoaa leikistä pois.

Valitaan yksi leikkijöistä haueksi, muut ovat pikkukaloja. Lausutaan runo: Pienet kalat uivat ai ai pienet kalat uivat ai ai pienet kalat uivat ai ai eikö tule hauki ei kai. Pikkukalat uivat runon ajan lattialla mahallaan luikerrellen siihen asti, kunnes runossa kuuluu KAI. Silloin kalat jähmettyvät paikoilleen. Hauki nappaa pois pelistä tai apuhauiksi ne, jotka liikahtavat.

Pelin tarkoitus on saada kierrätettyä oman joukkueen ”pelinappula” ringin ympäri. Nopein joukkue voittaa. Tarvikkeet: - Kartioita, neljää eri väriä; 3-5kpl pelikentän + 1kpl kunkin joukkueen heittopaikan merkitsemiseen - ”Pelinappuloiksi” eriväriset hulavanteet, kangas/narulenkit, keppi tms., jotka erottuvat toisistaan - Heittovälineeksi hernepussi tai pallo jokaiselle joukkueelle - Heittomaaliksi ämpäri tai kori Pelialue: tasainen piha-alue tai kenttä Alkuvalmistelut: Asetellaan kartiot pelialueelle liitteen kuvan mukaisella tavalla. Joukkueet asettuvat jonoon oman heittopaikkansa taakse ja ”pelinappula” oman heittopaikan kohdalla olevalle kartiolle. Pelin kulku: Kunkin joukkueen ensimmäiset jäsenet yrittävät heittää heittovälineensä maaliin. Onnistuessaan pelaajat saavat siirtää pelinappulaa yhden kartion verran eteenpäin ja pelaaja juoksee kunniakierroksen pelikentän ympäri. Jos pelaaja heittää ohi tai heittoväline pomppaa maalista ulos, pelinappula jää paikalleen, mutta pelaaja juoksee sakkokierroksen (pelaaja siis juoksee ringin ympäri joka tapauksessa). Sitten on seuraavan pelaajan vuoro. Peli jatkuu niin kauan kunnes pelinappula on kiertänyt koko kierroksen.

Tarvikkeet: Parillinen määrä täsmälleen samanlaisia ämpäreitä tai pesuvateja Esineitä ämpäreiden alle, aina 2 samanlaista Pelialue: Nurmikko, kenttä tai muu tasainen alue Alkuvalmistelut: - Ohjaaja/pelin johtaja käy levittämässä ämpärit alassuin pelialueelle ja piilottaa jokaisen alle yhden esineen satunnaisessa järjestyksessä. - Valitaan joukkueet (voidaan pelata myös yksilö- tai paripelinä) Arvotaan aloittava joukkue. Yksi joukkueen jäsenistä käy kääntämässä 2 vapaavalintaista ämpäriä oikein päin niin, että kaikki näkevät mitkä esineet niiden alta löytyvät. Jos löytyy pari, joukkue saa pisteen ja esineet jätetään näkyviin. Jos esineet ovat erilaiset, laitetaan ämpärit takaisin. Tämän jälkeen on seuraavan joukkueen vuoro toimia samoin. Pelialueella saa olla vain yksi henkilö kerrallaan. Joukkueen muut jäsenet saavat neuvoa, mutta ainoastaan suullisesti omalta paikaltaan. Peliä jatketaan vuorotellen ämpäreitä kääntäen, kunnes kaikki parit on löydetty. Eniten pisteitä saanut joukkue voittaa.

Kerätkää pihlajanmarjaterttuja etukäteen esimerkiksi jonkun kerholaisen pihalta. Ottakaa marjat mukaan kerhoon. Pienimmät lapsista voivat nyppiä marjat tertuista. Isommat ompelevat. Pujottakaa neulaan ohutta lankaa sen verran, minkä pituisen korun haluatte. Ottakaa huomioon, ettei lanka veny. Pistäkää neula yksitellen marjojen läpi. Kannattaa painaa vasten pöytää, jotta vältytte haavereilta. Solmikaa lopuksi langan päät yhteen. Korut kuivuvat kauniiksi.

Kuten tavallinen piiloleikki, mutta etsijän löytäessä piiloutujan, he jatkavat etsintää yhdessä käsi kädessä tai käsikynkässä. Seuraavan piiloutujan löytyessä hän liittyy mukaan ja jono alkaa muodostua. Ideana siis tehdä lapsille ryhmäytymistä ja yhteistoimintaa vaativa leikki, jossa pitäisi pystyä yhdessä sopimaan, mistä toisia etsitään.

Yksi laskee kymmeneen esim puulla ja muut menevät piiloon, etsijä lähtee etsimään niinkuin piiloksessa ja kun löydyt sinun pitää mennä puulle huutamaan muille missä etsijä on ja milloin sinut voi pelastaa. Alueella on oltava jonkinlainen rakennus minkä voi kiertää ympäri, ja kun etsijä menee rakennuksen nurkan taakse niin, että häntä ei näy, hänen täytyy kiertää se kokonaan. Pelastamisessa pitää vain juosta ja pelastettavien läheltä ohi ja läpäyttää vaikka yhtä, näin kaikki on pelastettu. Sitten vain juostaan äkkiä piiloon ennenkuin etsijä näkee, peli vain jatkuu, ensimmäisenä jäänyt on seuraava laskija.

Leikkijät asettuvat yhteen tai useampaan jonoon. Takimmainen piirtää sormellaan edessä olevan selkään jonkin kuvion kuten sydämen, kolmion tai tähden. Kuvion saanut piirtää sen edessään seisovan selkään ja niin edelleen. Lopuksi kuvan lähettänyt ja viimeksi saanut piirtävät kuvat taululle. Minkälaisena viesti tuli perille?

Lapset piirtävät isolle paperille tiettyyn teemaan liittyviä kuvia. Kun lasten piirros on valmis, aikuinen lisää lasten näkemättä piirustukseen yhdessä sovitun hahmon. Tämän jälkeen lapset saavat yhdessä etsiä omien piirustusten joukosta aikuisen piirtämän hahmon. Halutessa leikkiin voi liittää pedagogisen tuokion eri teemoihin liittyen. Tavoitteita: -kuvataidetuokio tietyn teeman ympärillä -lapsen luovuuden ja mielikuvituksen kehittäminen -kognitiivisten taitojen (muisti, äly) kehitys -ryhmässä toimiminen

Yksi leikkijä on pakkanen, loput pikkulintuja. Pakkanen yrittää ottaa pikkulintuja kiinni, ja onnistuessaan pikkulintu jähmettyy paikalleen. Toiset pikkulinnut voivat pelastaa jähmettyneen lämmittämällä tätä siipiensä suojassa halaamalla. Leikkiä voidaan varioida ryhmän mukaan siten, että pakkasia onkin kaksi, tai että jähmettyneen linnun sulattamiseen tarvitaan kaksi pikkulintua halaamaan yhdessä. Vaihtoehtoinen sulattamistapa on, että yksi leikkijöistä on kevätaurinko, joka tulee halaamalla pelastamaan.

Ensiksi jakaannutaan pareihin. Niin etsijällä kuin piiloon menijöillä on parit. Jokaiselle parille annetaan oma taskulamppu. Sisätiloissa, kuten liikuntasalissa, voidaan rakentaa erilaisia piiloja ja ulkona leikkiä leikkiessä sovitaan yhdessä alue, jonne piiloudutaan. Vanhempien lapsien kanssa leikkiä leikkiessä voidaan piiloja vaihtaa, kun leikkiä ohjaava aikuinen puhaltaa pilliin. Tällöin etsijöillä tulisi olla silmät kiinni. Aikuisen tekemä ääni ei tarvitse olla välttämättä pilli vaan merkkiäänenä voi käyttää myös esimerkiksi musiikkia tai keholla tehtäviä ääniä. Leikkiä on helppo soveltaa eri tavoin esimerkiksi tutustumisleikkinä ja tunnetaitojen harjoitteluna. Tutustumisleikissä piiloutuneen parin löytyessä kummatkin parit esittäytyvät toisilleen ja tunnetaitoja leikissä harjoiteltaessa etsijäpari ilmaisee jotain tunnetta kasvoillaan, jonka löydettävä pari sitten matkii.

Tämä leikki on muunnelma leikistä "Maa, meri, laiva". Ennen leikkiä leikkialueelle merkitään kolme toisistaan erillään olevaa aluetta (esim. kolme viivaa, kartiota tms.). Alueet/viivat ovat nimeltään pingviini, kenguru ja norsu. Ennen leikkiä kerrataan yhdessä miten eläimet liikkuvat (esimerkiksi pingviini jalat yhdessä tepsuttamalla/vaappumalla, kenguru hyppimällä ja norsu neljällä jalalla). Kun leikinohjaaja huutaa jonkun eläimen nimen, lähdetään alueelle liikkumalla kyseisen eläimen tavoin. Jokaisella alueella on myös tehtävä, joka suoritetaan alueelle päästyä. Pingviinin alueella tervehditään toisia, kuten pingviinit: kumartamalla. Kengurun alueella peput vastakkain. Norsun alueella "kärsällä", eli läpäsäistään kaverin kanssa kädet yhteen. Leikki soveltuu leikittäväksi niin isommassa sisätilassa kuin ulkotiloissakin. Jos leikkiin haluaa lisätä vaikeusastetta, voi alueet nimetä eläinten asuinpaikkojen mukaan (esim. pingviinien alue on jäätikkö, kenguru aavikko, norsu viidakko).

Pinjata on pahvista tehty värikäs eläin- tai muu hahmo, joka täytetään esimerkiksi makeisilla ja pähkinöillä, ja joka sitten lyödään kepillä rikki. Hahmon rikkoutuessa sisällä oleva yllätys leviää maahan kaikkien leikkijöiden poimittavaksi. Pinjata kiinnitetään vahvalla narulla koukkuun kattoon, tai kaksi aikuista voi pitää välissään pitkää narua, jossa hahmo roikkuu. Leikkijät asettuvat jonoon ja yrittävät vuorollaan silmät sidottuina saada pinjatan halki. Leikkiin saa lisää hauskuutta ja vaikeutta, jos hahmoa heilutellaan narussa ylös ja alas ja leikkijää pyöritetään ympäri ennen lyöntivuoroa. Meksikosta lähtöisin oleva leikki sopii erilaisiin juhliin. Hahmon voi askarrella itse (ks.esim.: koululainen.fi/asiaa/jutut/tee-pinjata) tai ostaa valmiina ja täyttää mieleisekseen.

Hyppikää kuralätäkössä yksin, kaksin tai ryhmässä. Kuka roiskii kuraa pisimmälle?

Piranha-uimari-saari on variaatio yksilö-pari-ryhmä -leikistä. Musiikin soidessa liikutaan vapaasti. Kun musiikki lakkaa, leikinjohtaja huutaa piranha, uimari tai saari. Piranha-huudon kohdalla leikkjät muodostavat lähimmän leikkijän kanssa parin, joista toinen on piranha ja toinen uimari, jota piranha ajaa takaa. Uimari-huudon kohdalla kukin leikkijä ui rauhassa itsekseen, koska ei ole vielä huomannut piranhoja. Saari-huudon kuullessaan kaikki leikkijät kerääntyvät lattiaan merkitys pienen ympyrän sisälle eli sarelle piranhoja pakoon.

Tämän leikin tarkoituksena on saada leikkijät yhteistyössä hyppäämään mahdollisimman pitkälle. Ensimmäinen hyppääjä loikkaa lähtöviivalta niin pitkälle kuin mahdollista. Seuraava hyppääjä loikkaa siitä kohdasta, johon edellinen hyppääjä putosi. Leikkijät yrittävät parantaa kokonaistulostaan onnistuneilla osahypyillä. Tätä loikkaleikkiä voidaan leikkiä joko sisällä tai ulkona, hypäten eteen- tai taaksepäin, joko paikalta tai vauhtia ottaen, hyppäämällä kolmiloikkaa jne. Sitä voidaan leikkiä myös joukkueiden välisenä kilpailuna.

Pitkiä ja lyhyitä hyppynaruja voi käyttää samassa leikissä esimerkiksi siten, että yhden pitkän hyppynarun sisään menee yksi tai kaksi hyppijää hyppimään lyhyellä narulla. Lisähaastetta saa lisäämällä hyppijöitä tai hyppynaruja.

Pohjatuuleksi nimetyt leikkijät laskevat kymmeneen. Sillä aikaa etelätuuleksi nimetyt hajaantuvat ympäriinsä. Sitten pohjatuulet yrittävät ottaa heitä kiinni. Kun pohjatuuli onnistuu koskettamaan etelätuulta, tämä jäätyy leveään haara-asentoon. Saadakseen hänet taas sulamaan jonkun toisen etelätuulen pitää ryömiä hänen jalkojensa välistä. Pohjatuulten lukumäärä pysyy pelin aikana samana, mutta jäätyneiden ja etelätuulten määrä vaihtelee.

Leikkijöistä valitaan yksi vapaaehtoinen hipaksi ja muut alkavat juosta häntä karkuun. Leikkijä on turvassa menemällä kyykkyyn ja sanomalla jonkin pokemonhahmon nimen (paitsi ei pikachu). Jos hippa saa jonkun leikkijöistä kiinni tai joku leikkijä sanoo kyykkyyn mennessä "pikachu", tulee leikkijästä uusi hippa.

Pelaajat jaetaan pelaajat poliiseihin ja rosvoihin, niin että pelaajia on molempia tasan. Poliisit ottavat rosvoja kiinni ja toimittavat vankilaan. Rosvot voivat pelastaa toisiaan vankilasta koskettamalla tai esim.läpsyllä. Peli päättyy joko siihen, että poliisit saavat kaikki roistot kiinni tai kun sovittu aika loppuu. Tämän jälkeen voidaan vaihtaa rooleja. Muunnoksena rosvot muuttuvat kiinni otettaessa poliiseiksi ja peli päättyy kun kaikki ovat poliiseja.

Piilota jokin esine. Lapset/lapsi etsii ohjeen mukaan.Jos lähestyy piiloa lämpenee jos erääntyy piilosta viilenee.Kun on aivan piilon luona polttaa jne

Rajataan leikkiin sopiva alue ja valitaan polttaja/polttajat. Leikkijät asettuvat alueen sisälle ja polttajat ulkopuolelle. Pelin tarkoituksena on pallolla osumalla tehdä leikkijöistä polttajia eli leikki loppuu, kun kaikista leikkijöistä on tullut polttajia ja he ovat siirtyneet alueen ulkopuolelle. Leikissä on hyvä sopia mm. mistä kehon alueista palaa ja mistä ei, onko pallon tultava suoraan ilmasta vai polttaako maan kautta tullut pallo, saako suolata eli voiko leikkijä pukata pallon toisen päälle polttaen hänet jne. Leikkiä voi varioida mm. heittämisen sijaan potkimalla pehmeää palloa tai siten että polttaja pääsee takaisin poltettavaksi kun saa jonkun poltettua (yksi/kaksi polttajaa kerrallaan). Polttopalloa voi myös pelata useammalla kuin yhdellä pallolla kerrallaan tai palloina voi olla jättijumppapallot.

Leikkialueelle piirretään iso ympyrä. Leikkijät seisovat ympyrässä ja yksi leikkijöistä seisoo polttajana ympyrän ulkopuolella. Polttaja yrittää pallolla osua ympyrän sisällä olevia polven alapuolelle. Polttaja ei saa astua ympyrän sisään. Ne, joihin osuu joutuvat myös polttajiksi. Viimeiseksi ympyrään jäänyt on voittaja.

Leikitään polttopalloa: leikkijät ovat ympyrän sisällä ja yksi jää polttajaksi ulkopuolelle ja koittaa heittämällä polttaa ympyrän sisällä olijoita. Jos pallo osuu lantiosta alaspäin, tulee pelaajasta polttaja, eli hän siirtyy ulkopuolelle heittäjäksi toisen avuksi. Leikki jatkuu, kunnes kaikki on poltettu. Polttopeffiksessä ollaan "rapu-asennossa" piirin sisäpuolella, jolloin joudutaan kannattelemaan itseä myös käsien varassa. Sopii hyvin myös aikuisille:)

Pyydä leikkijät asettumaan piiriin seisomaan peräkkäin. Piiriä tulisi tiivistää niin, että leikkijät ovat kiinni toisissaan. Kun piiri on mahdollisimman pyöreä, käske kaikkia istumaan yhtä aikaa takana olevan polville. Jos joku rupeaa kaatumaan, noustaan heti ylös. Yrittäkää istumista niin kauan, että jokainen istuu tukevasti takana olevan polvilla.  

Leikkijät liikkuvat ympäri tilaa sattuman varaisesti. Kun leikinjohtaja huutaa: "Pompelipossu tulee", kaikki leikkijät menevät maahan mahdollisimman pieneksi ja laittavat silmät kiinni. Kun silmät on kiinni, laittaa leikinjohtaja viltin yhden leikkijän päälle. Kun hän on valmis, leikkijät katselevat ympärilleen ja yrittävät keksiä, kuka on viltin alla. Kierroksia otetaan sopiva määrä. Voidaan myös sopia, että ensimmäisenä nimen keksinyt, voi laittaa seuraavaksi viltin.

Ensin muodostetaan piiri ja yksi leikkijä jää piirin keskelle. Tämä alkaa laukata piiriä ympäri muiden laulaessa: "Tuolta he tulevat poneillansa, pienillä paksuilla poneillansa. Tuolta he tulevat poneillansa ja mitähän ne meille kertoo" Tässä vaiheessa piirin keskellä ollut leikkijä pysähtyy piirissä olevan leikkijän kohdalle ja he tanssivat seuraavasti: "Vatsa vatsa vatsaa vasten..." jolloin leikkijät hankaavat mahoja vastakkain. "...kylki kylki kylkeä vasten..." jolloin leikkijät hankaavat kylkiä vastakkain. "...peppu peppu peppua vasten..." jolloin leikkijät hankaavat peppuja vastakkain. "...sitä ne meille kertoo." Sitten leikkijät lähtevät yhdessä kiertämään piiriä ja laulu alkaa alusta. Nyt kumpikin äsken tanssineista lähtee kiertämään piiriä ja alkavat tanssia omalle kohdalle jääneiden kanssa, jonka jälkeen kaikki neljä lähtevät kiertämään piiriä jne. Leikki loppuu kun kaikki ovat saaneet tanssia.

Leikkijät ovat piirissä. Yksi leikkijöistä on poni, ja hän laukkaa piirin sisäpuolella,. Laulua lauletaan ja kun laulussa lauletaan "Ja kertoo meille näin" , pysähtyy hän jonkun leikkijän kohdalle. Seuraavaksi laulussa tulee ruumiinosia, ja tämän yhden ponin tulee hyppiä toisen leikkijän edessä niin, että kun lauletaan vatsasta, he hyppivät vatsat vastakkain, ja kun lauletaan kyljestä, hypitään kyljet vastakkain jne. Kun laulu loppuu, liittyy toinenkin leikkijä mukaan laukkaamaan ja leikkiä jatketaan niin pitkään, kunnes ei ole enää leikkijöitä piirissä jäljellä. Laulu menee näin: Tuolta he saapuvat poneillansa, pienillä paksuilla poneillansa. Tuolta he saapuvat poneillansa, ja kertoo meille näin. Vatsa, vatsa, vatsaa vasten, kylki, kylki, kylkeä vasten peppu, peppu, peppua vasten ja kertoi meille näin!

Yksi valitaan popcorniksi ja muut ovat maissinjyviä. Popcorni ja maissinjyvät pomppivat ja popcorni yrittää ottaa maissinjyviä kiinni. Kun maissinjyvät on saatu kiinni, hän ottaa popcornia hartioista kiinni ja leikki jatkuu.

Leikkijöistä valitaan kaksi poroisäntää. Molemmat saavat yhden erivärisen pallon. Loput leikkijöistä ovat poroja, jotka juoksevat ympäriinsä rajatulla alueella eli poroaitauksessa. Poroisännät alkavat merkitä poroja heittämällä niitä palloilla. Merkittyihin poroihin kiinnitetään pallon värinen pyykkipoika, jonka jälkeen merkityt porot saavat taas juosta vapaina. Eniten poroja merkinnyt poroisäntä voittaa.

Leikkijät asettuvat piiriin ja kukin miettii itselleen asun linnan juhliin. Leikinohjaaja kyselee leikkijöiltä, mitä he aikovat laittaa päälleen linnan juhliin ja leikkijät koettavat päästä linnaan kertomalla, mitä he laittavat päälleen. Ideana on, että asu katsotaan vasemmalla puolella istuvalta. Jos vaatevalinta menee väärin, ohjaaja kertoo, että tuossa asussa et linnaan pääse. Leikkiä voidaan mennä useita kierroksia, kunnes idea selviää kaikille.

Leikinohjaaja antaa jollekin leikkijälle aiheen tai sanan (esim. mansikanpoiminta, runebergintorttu, kerroshampurilainen), josta tämän täytyy pitää noin minuutin mittainen puhe. Aiheen nimeä ei saa mainita puheessa. Muut koettavat arvata, mikä aihe on kyseessä.

Varusteeksi tarvitaan tulitikkurasia, johon leikinohjaaja kiinnittää leikkijöiden huomion. Leikinohjaaja aloittaa sanomalla "Puhelaatikko auki". Samalla hän pitää auki omaa suutaan sekä tikkurasiaa. Sitten hän sanoo "Puhelaatikko kiinni", sulkee suunsa ja tikkurasian. Tikkurasia kiertää, ja muut leikkijät yrittävät tehdä samoin. Jos he keksivät, että suu täytyy laittaa samalla auki (kiinni), kun sanoo avaavansa (sulkevansa) laatikon, leikinohjaaja sanoo: "Oikein, puhelaatikko on auki (kiinni)." Jos leikkijä ei avaa (sulje) suutaan, leikinohjaaja sanoo: "Väärin, puhelaatikko ei ole auki (kiinni)." Kierrosta jatketaan, kunnes useimmat keksivät leikin perusajatuksen.

Matala pukkiteline, pehmeä maa-alusta Kaksi sivuttain seisomaan pukille Toinen käsi selän taakse, toisella yrität saada kaverin horjahtanaan alas pukilta. Voittaja taas kilpailee seuraavaa vastaan Ei lyömistä, kyykkyasentoon voi mennä.

Jaa leikkijät neljän hengen joukkueisiin. Kerro, että kussakin joukkueessa on leipuri, joka saa huivin silmiensä eteen. Kerro, että hänen on sokkona tehtävä runebergintorttuja, laskiaispullia tai omenaleivoksia pullataikinasta, jonka kolme muuta leikkijää muodostavat. Kerro, että taikinasta voi tehdä yhden ison pullan tai useamman pienen pullan. Voitte lopuksi katsoa, millaisia pullia taikinasta on kullekin joukkueelle syntynyt.

Ohjeista ryhmä rinkiin ja yksi menee sen keskelle seisomaan. Keskellä oleva osoittaa jotakuta ja osoitettu menee kyykkyyn, ja hänen kummallakin puolella olevat osoittavat toisiaan "pyssyillä" ja sanoivat "Pum!" Se kumpi sanoo viimeiseksi, lähtee pelistä pois. Jos osoitettu ei mene kyykkyyn ja hänen toisella puolella olevat "ampuvat" häntä, osoitettu menee pelistä pois.

Valitaan leikkijöistä hippa ja rajataan leikkialue. Kun hippa saa jonkun kiinni, tämän pitää mennä "karhunkäynti-asentoon." Pelastaminen tapahtuu toista jalkaa pumppaamalla 3 kertaa ylös-alas. Hippoja voi olla myös 2. Hauskaa myös aikuisille, nauruvaroitus:)

Leikkijät pyörivät piirissä. Yksi leikkijä on piirin keskellä silmät sidottuna. Hän osoittaa sormella jotakuta. He asettuvat selät vastakkain, kädet kyynärpäistä ristikkäin. Piiri laskee "Yksi, kaksi, kolme!" Kun sanotaan "Kolme", keskellä olevat kääntävät päätään. Jos he kääntävät päänsä eri puolille he kättelevät, ja piirissä ollut jää sokoksi. Jos he kääntävät päänsä samaan suuntaan, he saavat suudella toisiaan poskelle tai halata sen mukaan, miten alussa on sovittu. Entinen sokko jatkaa.

Askarrellaan pupun osat ja kiinnitetään pupu seinään. Leikkijän silmät sidotaan. Leikkijää pyöritetään kolme kertaa ympäri. Leikkijä lähetetään tupsun kanssa liikkeelle kohti pupua. Tupsun lähimmäs sydäntä saanut voittaa.

Aikuinen lukee sadun hitaasti, eläytyen ja näin houkutellen lapset mukaan satuun. Lapset kuvittelevat olevansa Pupusen perheen Pekka-pupuja ja toimivat sadun antamien ohjeiden mukaan, kun pupu hiipii, lapset hiipivät jne. Pupusen perheen Pikku-Pekan seikkailu Pupusen perheen pieni pörröinen Pekka nukkua kyyhötti pesäkolossaan. Se heräsi kuuntelemaan hiljaisuutta. Kun ulkoa ei kuulunut pihaustakaan, Pekka ryömi pesäkolon ovenpieleen, kurkisteli ulos, siristeli silmiään ja höristeli korviaan. Ei kuulunut ei niin mitään. Pekka ojenteli kankeita jalkojaan ja ravisteli käpäliään, pyöritteli pörröisiä pikku tassujaan ja venytti selkänsä niin pitkäksi kuin sai. Se yritti jopa kurottaa taivaalla mataviin pumpulipilviin. Pekkaa ihmetytti suunnattomasti ympäröivä hiljaisuus, koska ei kuulunut edes linnun laulua. Pekka käänteli päätään puolelta toiselle, jospa se kuulisi jotain. Mutta ei, kaikkialla oli hiiren hiljaista. Pikkuista Pekkaa hieman pelotti, se ojensi toisen käpälänsä varovasti niin pitkälle kuin yletti, siirsi toisen perässä ja hiipi varovasti nnurkan taakse kurkkimaan. Ei näkynyt mitään kummallista. Pekka jatkoi hiipimistä, mutta varmuuden vuoksi painui kumaraan ja hiipi kyykyssä niin, ettei siitä kuulunut risahdustakaan. Yhtäkkiä Pekan takaa kuului raksahdus! Pekka pomppasi pystyyn, hyppäsi niin korkealle, että löi melkein päänsä puun oksaan. Ja samassa se jähmettyi niille jalansijoilleen ja jäi pelästyneenä kuuntelemaan kuuluiko takaa askelia. Ei kuulunut. Arkana pieni Pekka litisti vatsansa maata vasten, yritti olla mahdollisimman litteä, ettei pelottava joku sitä näkisi ja se jatkoi etenemistä ryömien leuka maata viistäen. Hetken ryömittyään, Pekka rohkeni sen verran, että jatkoi matkaa kontaten pensaiden alla. Se kiersi kivet ja risut, luikerteli niin hiljaa kuin osasi, mutta missään ei näkynyt ketään. Lopulta Pekka päätti, että se on jo niin iso ja rohkea pupu, että se voi kulkea reippaasti kahdella jalalla, selkä suorana ja polvea nostaen, korvat aivan taivasta kohti sojottaen. Se rohkeni ihan marssiaskeliin, loikkasi ojan yli, kumartui oksan ali, hiippaili märässä sammalessa varpaillaan ja kun mistään ei kuulunut vieläkään mitään, se pysähteli välillä korviaan höristellen kuuntelemaan. Loppumatkan Pekka kulki pupuille tyypilliseen tapaan loikkien ja se pomppikin valtavia loikkia, kunnes vastaan tuli niin tiheä pensasaita, että sen läpi oli luikerreltava melkein kuin käärme. Pekka sai pujoteltua itsensä pensaan toiselle puolelle ja HUI! Ensin se pelästyi ja loikkasi valtavan X-hypyn ja valahti sitten pienelle kerälle piiloon korviensa taakse, kunnes tajusi, että oli säikähtänyt aivan turhaan! Sen koko perhe ja kaikki ihanat ystävät, olivat pensaan takana piilossa järjestäneet sille hienot syntymäpäiväjuhlat. Ystävät olivat tuoneet porkkanoita ja kaalia ja kaikkia pupujen herkkuja ja äiti-pupu oli tehnyt mehevän porkkanakakun. Pikku-Pekka oli unohtanut omat syntymäpäivänsä mutta kyllä se riemuitsi kun ystävät olivat muistaneet ja yhdessä he söivät ja tanssivat koko loppupäivän

Valitaan kaksi etsijää. (Jos ryhmässä on suuret ikäerot, voidaan pareittain laittaa nuorempi ja vanhempi lapsi. ) Määritellään tietty alue, jolle saa piiloutua. Käydään alue yhdessä läpi, jotta kaikki leikkiin osallistujat tietävät rajat. Etsijät laskevat hitaasti kymmeneen. Sillä välin toiset lapset menevät, hekin pareittain, piiloon. Kun etsijät löytävät parin piilossa, piilossa ollut pari liittyy etsijöiden kanssa etsimään toisia. Etsijöitä vaihdetaan aina kierroksen päätyttyä niin, että kaikki halukkaat pääsevät etsimään.

Lapset ovat leikissä pupuja, jotka koittavat kerätä porkkanoita pellolta pesäänsä talteen mahdollisimman nopeasti. Leikkiin tarvitaan porkkanoita, pupujen pesä ja pesään johtava tunneli. Porkkanoiksi soveltuvat vaikkapa häntäpallot, joita voi valmistaa itse helposti täyttämällä pusseja joutilailla kangastilkuilla ja sulkemalla ne solmimalla. Pupujen pesäksi soveltuu esim. hulahula-vanne. Tunneliksi soveltuu mm. ryömintätunneli, tai jos paikalla on useampi aikuinen, he voivat muodostaa tunnelin pitämällä käsiään vastatusten. Ennen aloitusta pellolle, eli leikkitilaan levitetään runsaasti porkkanoita. Leikin alkaessa puput ovat pesässä. Kun ohjaaja ilmoittaa leikin alkaneeksi, puput lähtevät pesästä hakemaan porkkanoita. Puput poimivat porkkanoita yhden kerrallaan ja kuljettavat ne yksi kerrallaan pesään tunnelin läpi kulkien. Kun kaikki porkkanat on kerätty, leikki loppuu ja puput saavat kehut mahtavan talvivaraston keräämisestä.

Tämä on hyvä mielikuvaharjoite. Leikin vetäjä laittaa kulhon kiertämään kertoen sen sisältävän maailman ihanimman tuoksun. Kaikki haistelevat vuorollaan kulhoa ja huokailevat ihastuksesta. Seuraava tuoksu voi olla maailman hirvittävin, sitten maailman omituisin.