Nurkkikseen tarvitaan keppi sekä talo, jonka ympäri voi kulkea. Yksi leikkijöistä valitaan nurkkikseksi ja toiset menevät talon taakse. Leikkijät kiertävät taloa ja nurkkis yrittää nähdä jonkun heistä. Ennen kuin nurkkis kurkistaa nurkan takaa, hänen täytyy heiluttaa kolme kertaa kepillä, jotta muut ehtisivät juosta seuraavan nurkan taakse. Jos nurkkis näkee jonkun leikkijän, tästä tulee seuraava nurkkis. Leikkijät kulkevat koko ajan samaan suuntaan, mutta nurkkis saa vaihtaa suuntaa aina kun haluaa.

Kaikille leikkijöille annetaan yhtä aikaa erilainen esine tunnusteltavaksi. Leikkijät eivät saa nähdä esineitä. Esineet kerätään pois ja laitetaan maahan. Jokainen yrittää katsomalla löytää omansa. Jos katsominen ei auta, tunnustellaan niitä uudelleen ja etsitään kunnes jokainen on löytänyt esineensä.

Kirjoitat lapuille erilaisia ihmisen mielentilaa kuvaavia adjektiiveja: iloinen, vihainen, onnellinen, rakastunut, ujo ,surullinen jne. Jokainen leikkijä saa yhden lapun, jota ei näytä toisille. Kukin vuorollaan yrittää näytellä lapussaan olevaa mielentilaa, ja toiset koettavat saada selville, mikä sana lähinnä vastaa esitystä.

Tehkää ulos pieni retki, jonka aikana kerholaiset etsivät ulkoa yhden kiinnostavan asian: kiven, kävyn, tai vaikka pullonkorkin. Asetelkaa kerätyt aarteet terhokankaan terhojen päälle näyttelyksi. Lopuksi jokainen voi esitellä oman löytönsä muille.

Askarrelkaa kortteja, vaikka kalan tai puhekuplan muotoisia, joissa on lapsen oikeuksiin liittyvä viesti. Viestin voi kirjoittaa vaikkapa paikallisella murteella, niin asiaan saadaan konkretiaa. Ne voivat olla viestejä jotka liittyvät omaan kouluun tai paikkakuntaan. Tehtävä jatkuu siten että onkija arvaa tai yrittää selvittää mihin lapsen oikeuteen viesti liittyy ja saa oikein arvatessaan pienen palkinnon. Oikeudet ovat kirjoitettuina nuortennetistä tulostettaviin kortteihin, jotka laitetaan esille.

Kukin leikkijä saa vuorollaan sanoa otsikon sanat "Olen punainen …" ja lisätä minkä tahansa sanan kolmanneksi. Myös värin saa vaihtaa. Esimerkiksi: Olen punainen pallo. Olen sininen taivas. Samalla leikkijä ilmentää sanomaansa liikkeillään ja ilmeillään.

Laita tuoleja ympyrämuodostelmaan ja pyydä leikkiin osallistujat istumaan tuoleilleen. Aloita leikki nousemalla seisomaan ja kerro itsestäsi jokin ominaisuus tai kokemus, jonka luulet olevan ominaista vain itsellesi. Esim. ”Olenko ainoa, joka tänä aamuna herätessään laittoi radion päälle?” Jos myös joku toinen laittoi aamulla radion päälle, hän nousee seisomaan. Jatka kyselyä niin pitkään, kunnes löytyy ominaisuus, joka on tyypillinen vain sinulle. Jatkakaa leikkiä käymällä läpi jokainen leikkiin osallistuja. Leikki päättyy, kunnes jokainen on löytänyt jonkin ikioman asian, tekemisen tai ominaisuuden.

Leikkijät kävelevät silmät kiinni määrätyllä alueella. Yksi on PRUI ja hän kulkee silmät auki. Kaikki kättelevät toisiaan ja tiedustelevat samalla "Oletko Prui?" Oikea Prui ei kätellessään puhu mitään ja käteltävä saa avata silmänsä ja muuttuu Pruiksi. Vanha Prui jatkaa koko ajan tehtävässään. Leikki loppuu, kun jokainen on muuttunut Pruiksi.

Nämä olympialaiset, niin kuin oikeatkin, sisältävät paljon erilaisia lajeja. Voitte ottaa 10-ottelun tai poimia parhaat lajit päältä: Omenan syönti vadista Kullakin osallistujalla on vati ja omena. Vati täytetään puolilleen vedellä, laitetaan maahan ja veteen omena kellumaan. Se, joka syö omenan nopeimmin, on voittaja. Käsiä ei saa käyttää apuna. Herneiden poiminta Jokainen osallistuja kerää pyykkipojalla kuivia herneitä maasta omaan astiaan. Aikaa on 30 sekuntia. Eniten herneitä poiminut voittaa. Sokkogolf Valitkaa lähtöpiste ja maalilipun paikka. Osallistuja arvioi kuinka monella askeleella hän kulkee lähtöpisteeltä maalilipulle. Tämän jälkeen hän kulkee arvioimansa askelmäärän verran silmät kiinni/sidottuina. Jos leikkijä ei “ensimmäisellä lyönnillä” pääse lipun luokse, hän arvioi uudelleen, monellako askeleella hän sinne pääsee. Näin jatketaan, kunnes hän lopulta on lipun luona. “Lyöntien” eli kuljettujen matkojen määrä lasketaan yhteen ja kilpaillaan siitä, kenellä on vähiten “lyöntejä”. Tarkkuuskisa vesipyssyillä Asettakaa esimerkiksi peltitölkki sopivan etäisyyden päähän ja kisatkaa siitä, kuka osuu tölkkiin vesipyssyllä. Jokainen osallistuja saa kokeilla kolme kertaa ja eniten osumia saanut voittaa. Krokettipeli Suunnitelkaa pihapiiriin krokettirata ja pelatkaa porukan krokettimestaruudesta! Ensimmäisenä maaliin tullut saa eniten pisteitä. Limbokisa Asettakaa limbokeppi tai naru paikoilleen ja laittakaa kiva kesäbiisi soimaan. Jokaisen osallistujan on kuljettava limbokepin/narun alta selkää taivuttamalla keppiin/naruun koskematta. Laskekaa jokaisen kierroksen jälkeen keppiä tai narua hieman alemmas. Matalimman alituksen tehnyt voittaa. Kädet eivät saa osua maahan. Käpyjen keräys Jokainen osallistuja kerää käpyjä omaan astiaan. Aikaa on 30 sekuntia. Eniten käpyjä kerännyt voittaa. Tarkkuusheittokisa Jokainen osallistuja saa kolme palloa, jotka kukin heitetään kolmeen erilaiseen astiaan. Astiat asetetaan vierekkäin, samalle etäisyydelle heittoviivasta. Heitetään esimerkiksi kolme kierrosta. Eniten koreja saanut voittaa. Kuperkeikkakisa Keneltä sujuu kuperkeikka ketterimmin? Muut kisailijat voivat antaa tyylipisteitä ja parhaat pisteet saanut voittaa. Pyykkipoikien ripustus Jokainen osallistuja ripustaa pyykkinarulle mahdollisimman monta pyykkipoikaa. Aikaa on 30 sekuntia. Eniten pyykkipoikia ripustanut voittaa.

Jaetaan porukka kahtia, rajataan alue, jolla pelataan (molemmille joukkueille samankokonen alue) ja esim. hernepusseja/pehmeitä palloja pyritään nakkelemaan vastustajajoukkueen puolelle. Kun peli puhalletaan poikki, niin se joukkue voittaa kumman puolella on vähemmän hernepusseja.

Kirjoittakaa kunkin kerholaisen nimi paperille, ylhäältä alaspäin. Keksikää pienryhmissä kuvaavia sanoja nimen kirjaimista. Aikuiset ja isommat lapset voivat toimia kirjureina. Lopuksi pienryhmät esittelevät ryhmäänsä kuuluvat.

Harjoituksella tuetaan itsetuntemusta omakuvan keinoin, toiveiden huomioimista ja opetellaan toisten kuvaamista kuvattavien haluamalla tavalla. Harjoitus kannustaa antamaan kuvavalinnan lapsille itselleen ja mahdollisuuden vaikuttaa siihen, miten heidät kuvissa esitetään. Lapset suunnittelevat kuvan itsestään haluamassaan paikassa, ja kaveri tai aikuinen toteuttaa sen lapsen ohjeiden mukaisesti. Harjoituksessa on tärkeää, että lapset saavat valita, miten itsensä esittävät ja miten oma kuva mahdollisesti laitetaan esille. Kuvia voi katsella jo kuvausvaiheessa, jotta kuvasta tulee mieluinen. Myös ryhmän aikuiset voidaan kuvata lasten avustuksella samaan tapaan. Yhdessä otetut kuvat tulostetaan ja niistä voi ryhmän halutessa koota vaikka yhteisen valokuvanäyttelyn. Kuvien katselun lomassa voidaan jutella tai tehdä lyhyitä haastatteluja, joissa lapset kertovat, mitä he halusivat kuvalla kertoa itsestään. Kirjatut haastattelut voi liittää kuvien yhteyteen. Kuvista voi vaihtoehtoisesti tehdä esimerkiksi Book Creatorilla tai muulla ohjelmalla digitaalisen kuvakirjan, johon haastattelut liitetään. Harjoituksen voi toteuttaa myös käsittelemällä ja kuvaamalla erilaisia tunteita ja niiden ilmaisua. Ottakaa yhdessä kuvia ilmeistä ja eleistä, jotka kertovat, miten lapsi tulee iloiseksi, millainen lapsi on, jos häntä pelottaa tai suututtaa tai miltä rakkaus tai uteliaisuus näyttää.

Jokaisella leikkijällä on oma vati ja omena.Vati täytetään puolilleen vedellä, laitetaan lattialle ja veteen pannaan omena kellumaan. Kilpaillaan siitä, kuka nopeimmin syö omenan vadista. Käsiä ei saa käyttää apuna

Piilottaja Piilottaa Omenan (Saa Käyttää Oikeaa Omenaa Tai Leikkiomenaa) Etsivän Pitää Yrittää Löytää Omena. Kun Hän On Löytänyt Omenan, Hän Ottaa Omenan Ja Piilottaa Sen Vähän Vaikeampaan Paikkaan Ja jne. Pelin Lopussa Piilottaja Piilottaa Omenan Niin Vaikeaan Paikkaan Kun hän pystyy. Jos Etsijä Löytää Omenan. Hän Itse Aikoo Piilottaa Omenan yhtä vaikeaan piiloon.

Leikkijät istuvat piirissä. Leikin ohjaaja aloittaa mainitsemalla jotakin, joka liittyy johonkuhun piirissä istuvaan, esimerkiksi ”V-aukkoinen pusero”. Se, ken itsensä tunnistaa, huutaa ”minä” ja sanoo vielä perään oman nimensä. Sitten on vuoro jatkaa leikkiä sanomalla jotakin jostakusta muusta ja niin edelleen. On hauska katsella, kun leikkijät vilkaisevat varmuuden vuoksi milloin mitäkin asiaa itsestään. Tuliko todella laitettua aamulla punaiset sukat? Jos leikkijät tuntevat toisensa jo hyvin, voidaan mainita myös leikkijöiden positiivisia luonteenpiirteitä ja tapoja.

Kaksi leikkijää laittaa kätensä vastakkain, sormenpäät yhdessä, sormet harallaan, jolloin muodostuu neljä koloa. Toinen työntää yhden sormensa ensin pikkurillin ja nimettömän väliseen rakoon ja kysyy "Onko koira kotona?" Toinen vastaa "Miesten kanssa mettällä." Seuraavasta kolosta kysytään "Onko koira kotona?" toinen vastaa "Naisten kanssa navetass." Seuraavasta kolosta kysytään "Onko koira kotona?" Toinen vastaa "Pöydän alla luita kalvamass". Peukalon ja etusormen välistä kysytään "Saaks tästä kaivost hevoist juottaa?" Toinen vastaa "Saa, jos ei koira pure". Kysyjän on reagoitava nopeasti vetämällä sormensa pois ennen kuin "koira puree" eli toisen leikkijän peukalot ja etusormet tarttuvat hänen sormeensa.

Jokainen leikkijä nostaa hatusta lapun, jossa on elämäinen nimi, esimerkiksi possu, kana tai hevonen. Kunkin eläimen nimeä on vähintään kolmessa lapussa. Leikkijät eivät näytä lappuaan muille vaan hajaantuvat ympäri huonetta. Tarkoituksena on löytää oman ryhmän jäsenet. Leikkijät eivät saa puhua, vain matkia oman eläimen ääntä. Leikki loppuu, kun kaikki ovat löytäneet omaan ryhmäänsä. Leikkiä voi vaikeuttaa leikkimällä sitä pimeässä huoneessa tai silmät sidottuina.

Harjoituksessa käsitellään arkisia vuorovaikutustilanteita, empatiataitoja ja toisten huomioimista draaman ja videon avulla. Opitaan videokuvaamista ja yhdessä suunnittelua. Jutelkaa ja miettikää aluksi erilaisia tilanteita, esimerkiksi päiväkodissa, joissa saattaa syntyä pahaa mieltä tai suuttumusta tai jotka ilahduttavat tai tekevät olon onnelliseksi. Pohtikaa yhdessä empatian käsitettä. Miettikää, miten jokainen voi olla empaattinen ja myötätuntoinen toisia kohtaan ja mitä hyvää empatia tuottaa itselle ja millaista on auttaa erilaisissa tilanteissa muita. Valitkaa 2–4 pehmolelua tai leikkikalua, jotka seikkailevat videolla erilaisissa rooleissa ja vuorovaikutustilanteissa. Keksikää ja käsitelkää ensin, esimerkiksi yhdessä leluilla leikkien tai jutellen, tilanteita, jotka voivat tuottaa pahaa mieltä: yksi jää ulkopuolelle, kun muut leikkivät, joku vastaa väärin ja joutuu naurunalaiseksi ja niin edelleen. Näytelkää tilanteet leluilla kameralle. Sopikaa, kuka esittää lelulla mitäkin roolia, kuka toimii kuvaajana, kuka lavastajana, ketkä lelujen ääninäyttelijöinä tai kertojaääninä, kuka keksii ja esittää videon alkutunnuksen. Videotyöskentelyssä harjoitellaan yhteistyötä. Videoiden tekemisessä riittää tehtäviä jokaiselle lapselle, ja rooleja on hyvä vaihdella. Kun tilanne on esitetty ja videoitu, käykää se yhdessä läpi. Miltä leluista mahtoi kyseisessä tilanteessa tuntua? Millaista on jäädä ulkopuolelle? Miltä tuntui olla se, joka ei päässyt mukaan leikkiin tai se, joka nauroi väärin vastanneelle. Miltä muissa rooleissa olleilta tuntui seurata tilannetta? Mitä tapahtumista voi seurata ja miten tilanteet vaikuttavat lelujen välisiin suhteisiin? Hankalien tilanteiden jälkeen keksitään yhdessä samoille tilanteille myönteisiä vaihtoehtoja ja ratkaisuja ja kuvataan uusi, onnellisen lopun video. Miten tilanteessa olisi mahdollista toimia toisin? Mitä muut tilanteessa mukana olevat voisivat tehdä, jotta tilanne päättyisi kaikkien kannalta onnellisesti? Esittäkää ja viedoikaa lopuksi sama tilanne niin, että lelut keksivät myönteisen ratkaisun ja onnellisen lopun. Yksin jäänyt otetaan mukaan, väärin vastannutta tuetaan yhdessä löytämään oikea vastaus ja niin edelleen. Videoita voidaan katsella, kelata ja käsitellä uudelleen myöhemmin. Ne voidaan toteuttaa yhden oton taktiikalla tai niitä voidaan leikata ja käsitellä Movie Makerilla tai muulla videoeditointiohjelmalla. Videoiden tilanteet voidaan myös näytellä ja kuvata siten, että lapset ovat itse kuvitelluissa rooleissa, jos se on ryhmässä turvallista. Varmista, että kuvaaminen sopii kaikille lapsille.

Asetetaan lahja pitkän lahjan päähän ja päivänsankari saa keriä langas ja edetä näin kohti odottavaa lahjaa. Lanka voi kiertää nurkan taakse, leikkitelineiden taakse ja pensaiden piiloon, ettei lahja ole heti näkyvissä.

Tilaavaan huoneeseen asetetaan 3-4 tuolia erilaisiin asentoihin ja tuolien välille jätetään paljon tilaa. Kunkin leikkijän on vuoron perään yritettävä ajaa eli liikkua silmät sidottuna välttäen onnettomuuksia. Jokainen tuoli on kierrettävä ennen kuin saa jatkaa seuraavan tuolin luo. Jos koskettaa tuoleja, sattuu onnettomuus. Voittaja on se, jolla on vähiten onnettomuuksia.

Leikkijät seisovat väljässä piirissä pareittain käsikynkässä, ulommainen käsi lanteella. Yhdestä parista määrätään toinen ajajaksi ja toinen pakenijaksi ja he seisovat kaukana toisistaan. Merkin saatuaan lähtee ajaja tavoittamaan väistyjää, joka juoksee pakoon ja on turvassa pistettyään kätensä jonkun käsikoukkuun. Tällöin kolmanneksi jäänyt joutuu pakenijaksi. Jos ajaja saa ajettavan kiinni osat vaihtuvat. Jos leikkijöitä on paljon, voidaan määrätä 2-3 paria juoksemaan.

Tarvikkeet: Aarrepurkki (margariinirasia, pilttipurkki yms.) jonne voi halutessaan laittaa leikkirahaa Leikin valmistelu: Rajataan piilotusalue ja määritellään kuulustelupaikka eli poliisiasema (esimerkiksi koulun katos tai penkki). Sovitaan kuulustelukierrosten määrä sekä se, että kuinka monella kuulustelukierroksella saa huijata. Leikin kulku: Arvotaan kaksi ensimmäistä aarteen piilottajaa. Muut menevät esim nurkan taakse odottamaan, kunnes aarteen piilottajat ovat käyneet kätkemässä aarteen. Piilottamisen jälkeen kätkijät tulevat kuulusteluihin poliisiasemalle. Muut leikkijät saavat vuorotellen esittää kätkijöille kysymyksen, joka helpottaisi hieman aarteen löytymistä. Esim. onko aarre maassa? Onko aarre kiikkujen vasemmalla puolella? jne. Jokaisen kuulustelukierroksen jälkeen leikkijät lähtevät etsimään aarretta. Leikin johtaja kutsuu leikkijät tietyn ajan kuluttua kuulusteluihin. Kun joku löytää aarteen nappaa hän sen mukaansa ja pinkaisee juoksuun yrittäen päästä kuulustelualueelle. Jos hän pääsee poliisiasemalle aarteen kanssa, saa hän toimia seuraavana aarteenpiilottajana valitsemansa kaverin kanssa. Jos joku muu saa hänet kiinni ennen poliisiasemaa, tulee siitä, joka löytäjän sai kiinni ja aarteen löytäjästä seuraavat piilottajat. Leikkiä voi leikkiä myös niin, että valitaan vuorotellen piilottajat.

Parit asettuvat vastakkain. Molemmat lyövät kevyesti käsillään omiin reisiin, ja osoittavat sitten molemmilla käsillään joko oikealle, vasemmalle tai ylös. Molemmat saavat itse päättää minne osoittavat. Tätä jatketaan samaan tahtiin (reisille, suunta, reisille, suunta, reisille, suunta…) Jos molemmat osoittavat samaan suuntaan, tulee pelaajien seuraavan reisitaputuksen jälkeen osoittaa toisiaan ja sanoa ”Ou Jeah”, jonka jälkeen leikki jatkuu. Mikäli toinen unohtaa, tai sanoo väärässä kohtaa ”Ou Jeah”, saa vastustaja yhden pisteen. Leikkiä voi myös niin, että aina kun häviää, tippuu yhden tason alaspäin. Vain saman tason pelaajat voivat pelata toisiaan vastaan. Lopussa ylimmällä tasolla on enää yksi pelaaja, ja hän on voittaja.

Leikkijöistä valitaan paha kuningas, joka menee kuninkaan viivalle. Muut leikkijät menevät ensin kotiviivalle keksimään kuninkaan kysymyksiin vastaukset ja siirtyvät sitten kyselyviivalle. Leikkijät sanovat "Hyvää päivää paha kuningas!" Kuningas vastaa: "Hyvää päivää kiltit lapset! Mistä te tulette?" Lapset vastaavat sen, mitä ovat sopineet. Kuningas kysyy "Mitä te syötte ja mitä te juotte?" Lapset vastaavat, mitä ovat sopineet. Kuningas kysyy "Mitä te osaatte tehdä?" Leikkijät jäljittelevät liikkein aiemmin sovittua työtä. Kuningas yrittää arvata, mitä työtä he tekevät. Kun hän arvaa oikein, lähtevät leikkijät juoksemaan kotiviivalle. Ne, jotka kuningas saa koskettamalla kiinni, tulevat kuninkaan avustajiksi. Leikki alkaa alusta, kunnes kaikista on tullut kuninkaan avustajia.

Painissa kaksi ottelijaa koettelee voimiaan ja taitojaan yrittämällä selättää toisen lattiaan. Voittajaksi selviää se, joka saa painettua vastustajansa molemmat hartiat yhtä aikaa maahan. Ennen ottelun alkua sovitaan esimerkiksi siitä, saavatko kumppanukset kampata toisiaan eli käyttää jalkoja apunaan saadakseen vastustajan pois tasapainosta.

Pelaajat liikkuvat pelialueella etsien vapaata paikkaa. Pallollinen pelaaja saa liikkua vasta syötettyään pallon jollekin toiselle pelaajalle. Syötön saatuaan on pelaajan ensin kosketettava pallolla lattiaan, minkä jälkeen hän voi syöttää tai yrittää maaliheittoa. Osuma maaliin tuo pisteen. Maaleina voivat olla esimerkiksi voimistelumatot. Pelivälineeksi on hyvä valita jokin pehmeä pallo.

Leikkijät saavat suunnitella painokoneen: miten se toimii, mitä osia siinä on, ketkä esittävät rattaita, ketkä akseleita jne. Kone on suuri kokonaisuus, josta lähtee kova ääni. Se käynnistyy vähitellen, osa osalta, kunnes se on täydessä vauhdissa. Kun leikkijät ovat tehneet koneen, voidaan laittaa musiikkia koneen liikettä rytmittämään.

Kerro leikkijöille, että tarkoituksena on suunnitella yhdessä painokone: miten se toimii mitä osia siinä on, ketkä esittävät rattaita, ketkä akseleita jne. Muistuta, että kone on suuri kokonaisuus, josta lähtee kova ääni. Se käynnistyy vähitellen, osa osalta, kunnes se on täydessä vauhdissa. Kun olette saaneet koneen valmiiksi, voit laittaa musiikkia soimaan rytmittämään koneen liikettä.

Leikissä on yksi kiinniottaja. Muut leikkijät juoksevat karkuun. Kun hippa koskettaa, mennään keräksi lattialle (=kinkku). Kiinnijäänyt leikkijä voidaan pelastaa asettamalla käsi (=paistomittari) lattialla olevan kainaloon. Pelastamisen jälkeen pelastettu pääsee takaisin leikkiin.

Perinteinen jäämies leikki jossa yksi jää hipaksi muut koittavat juosta kentän laidasta toiseen laitaan jäämättä kiinni. Hippana on pakkanen lisäksi valitaan myös aurinko. Leikissä sen sijaan, että kiinniotettu jää myös hipaksi hän jäätyy paikalleen jääpuikoksi ja aurinko juoksee ja yrittää sulattaa jäädytetyn. Aurinko juoksee muiden mukana. Pakkanen yrittää ottaa myös auringon kiinni. Jos jääpuikoksi jähmettynyt onnistuu koskettamaan juoksijaa tämä jäätyy myös jääpuikkoon kiinni. Viimeksi kiinni jäänyt on seuraava pakkanen.

Leikkijöillä on (puu-)palikoita, joista on tarkoitus rakentaa mahdollisimman korkea torni. Jokainen leikkijä saa vuorollaan laittaa palikan torniin. Jos torni kaatuu, voidaan aloittaa alusta. Tarkoituksena on yrittää saada aina korkeampi torni kuin edellinen oli.

Leikki menee niin, että yksi valitaan sudeksi, ja lapset huutavat: Paljonko kello on? Susi sanoo esim. 12, ja kaikki ottavat yhtä paljon askelia (susi voi myös pyytää ottavan askelia taaksepäin ja esim. jättiläisen askelia). Joka kerta susi saa sanoa eri luvun, ja kun joku on lähellä sutta, niin sitten huudetaan: Paljonko kello on? Ja susi vastaa: On ruoka-aika! Ja kaikki lähtevät juoksemaan takaisin aloitus paikalle, ja jos susi saa jonkun kiinni, niin silloin siitäkin tulee susi.

Leikkijät istuvat piirissä ja kukin saa 24 tulitikkua. Jokainen ottaa vuorollaan nyrkkiinsä osan tikuistaan ja kysyy vieressään istuvalta "Paljonko kello on?" (eli montako tikkua hänellä on nyrkissään). Jos vastaaja arvaa väärin, hänen on annettava kysyjälle niin monta tikkua omistaan kuin on oikean ja väärän vastauksen ero. Jos hän arvaa oikein, antaa kysyjä hänelle nyrkissään olevat tikut. Voittaja on se, jolla on leikin lopussa eniten tikkuja

Kerää kaikki yhteen tilaan, jossa on mahdollisuus liikkua vapaasti. Jokaisen osallistujan nilkkaan sidotaan ilmapallo noin 20 senttimetrin narun päähän jalasta. Leikin ideana on yrittää rikkoa toisten ilmapalloja tallomalla ja säilyttää omansa ehjänä mahdollisimman pitkään. Hauska leikki sekä lapsille että aikuisille!

Alussa on kaksi hippaa, joilla on pallo. Pallo kädessä ei saa liikkua, mutta sitä saa syötellä. Syöttelemällä hipat pyrkivät pääsemään muiden leikkijöiden lähelle ja heittämään / koskettamaan heitä pallolla. Mikäli pallo osuu leikkijää muualle kuin päähän, hän jää myös hipaksi. Hipat erottaa liiveistä, jotka tulee laittaa päälle osuman saatuaan. Kaksi viimeiseksi jäänyttä ovat seuraavan hipan hipat.

Leikkiin tarvitaan vähintään kaksi joukkuetta, joille molemmille annetaan pallo ja ämpäri tai muu astia. Yksi joukkueesta ottaa ämpärin ja seisoo muutaman metrin päässä jonossa olevasta joukkueestaan. Joukkueen jäsenet yrittävät vuorotellen heittää pallon ämpäriin. Ämpärin kannattelija saa auttaa siirtelemällä ämpäriä kohti palloa, mutta paikallaan pysyen. Etukäteen sovitaan 3-5 heittokerrasta. Joukkue, jolla on eniten koreja voittaa.

Kaksi tai useampia leikkijöitä asettuu seinän viereen ja pitää kiinni seinästä joko kädellä tai jalalla nojaten. Polttajaksi valittu yrittää polttaa pallolla seinästä kiinni pitäviä leikkijöitä. Päähän ei saa heittää! Leikkijä ei saa irrottaa otettaan seinästä, vaan hänen pitää muuten yrittää väistää palloa. Pallon osuessa leikkijää vartaloon hänestä tulee litta (hippa) ja leikki jatkuu.

Leikkijöistä muodostetaan kaksi joukkuetta. Joukkueet istuvat tuoleilla vastakkain rintamariveissä jonkin matkan päässä toisistaan, jalat suoriksi ojennettuina. Joukkueen ensimmäisellä on pallo nilkkojen välissä. Leikinohjaajan annettua merkin koettavat leikkijät jalkojen avulla antaa pallon vierustoverin nilkkojen varaan, tämä seuraavalle jne. Ensiksi valmiiksi tullut joukkue voittaa. Jos joku pudottaa pallon, hän hakee sen ja jatkaa leikkiä.

Leikkijät menevät piiriin keskiympyrään. Ohjaaja heittää pallon ilmaan ja huutaa jonkun leikkijän nimen. Tästä leikkijästä tulee Nade, joka yrittää saada mahdollisimman pian pallon haltuunsa. Samaan aikaan muut leikkijät juoksevat mahdollisimman kauas pallosta. Kun Nade saa pallon haltuunsa huutaa hän SEIS, jolloin kaikkien muiden tulee pysähtyä. Paikaltaan Naden tulee heittää muita pallolla. Voi myös sopia, että esim. kolme askelta on sallittu. Mikäli pallo osuu toiseen pelaajaan, tulee hänestä seuraava Nade ja peli alkaa keskiympyrästä alusta. Mikäli nade ei osu keneenkään liikkumiskielto loppuu ja leikkijät ryntäävät jälleen mahdollisimman kauas pallosta. Kun Nade on juossut oman heittonsa kiinni ja huutaa SEIS, on kaikkien jälleen pysähdyttävä. Mikäli Nade ei osu keneenkään kolmen heiton aikana, palataan keskiympyrään ja Nade heittää pallon ilmaan ja huutaa jonkun leikkijän nimen josta tulee seuraava Nade. Voidaan myös leikkiä jatkuvana, jolloin välillä ei käydä keskiympyrässä vaan peli jatkuu aina sieltä missä pallo on. Leikissä voidaan käyttää myös kahta Nadea.

Istukaa lattialla ringissä. Jokainen osallistuja kertoo oman nimensä. Leikin ohjaaja vierittää pallon yhdelle kerholaiselle sanoen samalla tämän nimen. Tämä vierittää pallon seuraavalle jne. Kun pallo liikkuu ringin keskellä sujuvasti, leikin ohjaaja voi kokeilla toisen ja kolmannen pallon lisäämistä. Leikki kannustaa kerholaisia puhaltamaan yhteen hiileen.

Sama kuin hippa, mutta kun saa kiinni jonkun, niin huudetaan: Pannukakku!

Pelaajat jaetaan 4-5 hengen joukkueisiin. Jokaisella joukkeella on yksi jumppapatja, joka toimii joukkueen panssarina. Yksi pelaajista on kenraali, joka saa liikkua vapaasti ilman panssaria. Muut joukkueen pelaajat pitävät panssarista kiinni kunnes palavat tai siirtyvät kenraaliksi. Panssarin kanssa saa liikkua, sitä saa nostaa ja kääntää, kunhan kaikki pitävät siitä kiinni. Kenraali on ainoa joukkueesta joka saa koskea palloihin, ja hänen on tehtävänä on polttaa muiden joukkueiden pelaajia, sekä kenraaleja että panssarissa kiinni olevia. Pallo kädessä ei saa liikkua, mutta seinän kautta saa heittää itselleen ja näin pääsee lähemmäs vastustajia. Polttaminen tapahtuu heitosta joka osuu suoraan ilman pomppuja. Maan kautta tulevat heitot eivät siis polta. Jos kenraali palaa, tulee panssarin takaa uusi pelaaja. Kun viimeinen pelaaja joutuu kenraaliksi, panssari putoaa maahan. Se joukkue voittaa jolla on viimeisenä panssari pystyssä. Pelin alussa joukkueet lähtevät alueen eri kulmista liikkeelle. Peli alkaa siitä kun pallot heitetään keskelle. Palloja on hyvä olla monta, mutta vähemmän kuin joukkueita.

Hatussa tai jossain muussa astiassa/purkissa on lappuja joissa on tehtäviä, joita nostetaan "hatusta". Lapun nostaja /nostajat esittävät lapulla olevan tehtävän ja muut arvaavat, mitä esitetään. Leikitään niin kauan kuin jaksetaan.

Leikkijät jaetaan kolmen hengen ryhmiin. Jokaiselle ryhmälle annetaan tuttu laulu. Hetken mietittyään ryhmät esittelevät laulun pantomiimina muille, jotka sitten yrittävät arvata mikä laulu on kyseessä. Leikkiä voidaan jatkaa niin kauan, kuin on hauskaa. Leikissä voidaan laskea joukkueille pisteitä, eniten oikeita vastauksia antanut ryhmä voittaa.

Leikin ohjaaja kirjaa lapuille etukäteen aiheita. Näitä voivat olla esimerkiksi ammatit, eläimet, sääilmiöt ja sadut. Laput laitetaan hattuun, josta kerholaiset saavat käydä nostamassa itselleen aiheen. Aihe esitetään näytellen, ilman puhetta. Muut arvaavat.

Pyydä leikkijöitä valitsemaan itselleen pari tai jaa heidät pareiksi. Anna jokaiselle parille sanomalehti ja kerro, että heidän pitää pysyä koko ajan yhdessä lehden päällä. Kun aikaa on mennyt pari minuuttia, käske pareja taittamaan lehti pienemmäksi. Lehti taitetaan niin monta kertaa, kunnes molemmat ”putoavat” sen päältä. Se pari, joka pysyy muita pidempään lehden päällä, on voittajapari.

Muodostetaan 4-5 hengen ryhmät. Jokaiselle ryhmälle jaetaan kaksi sanomalehteä ja teippirulla. Näistä materiaaleista rakennetaan torni, joka on pysyttävä pystyssä ilma, että kukaan koskee siihen. Se ryhmä, joka saa annetussa ajassa (esim.4 min) kasattua korkeamman tornin, voittaa.

Tämä leikki haastaa ryhmän tekemään yhteistyötä. Jaa leikkiin osallistujat noin 5 hengen ryhmiin. Anna jokaiselle ryhmälle 15 kpl A4-paperiarkkia ja kerro, että heillä on 5 minuuttia aikaa rakentaa niistä mahdollisimman korkea rakennelma ilman repimistä tai liimaamista. Papereita saa ainoastaan taitella. Ryhmät saavat alkaa rakentamaan, kun olet antanut äänimerkin. Lopuksi katsotaan mikä ryhmä sai korkeimman rakennelman. Voit sanoa, että rakennelman tulee pysyä pystyssä 10 sekuntia ajan loppumisen jälkeen.

Yksi leikkijöistä poistuu huoneesta ja toiset keksivät sillä aikaa arvattavan sanan. Kun arvaaja palaa takaisin muiden joukkoon, muut alkavat keskenään keskustella käyttäen lauseita, jossa arvattava sana esiintyy, mutta sen tilalla käytetään sanaa "papupata". Se leikkijä, joka jonka sanoman perusteella arvaaja arvaa oikean sanan , joutuu vuorostaan arvaajaksi.

Kirjoittakaa pienille lapuille erilaisia vaivoja ja toisille lapuille ohjeita, kuinka vaivaa hoidetaan. Kirjoittakaa vaivoja yhtä monta kuin on parannusohjeita. Pidä vaivat ja parannukset erillisissä pienissä kirjekuorissa tai astioissa. Jaa jokaiselle osallistujalle yksi vaiva ja yksi parannuslappu. Ilmoita kaikille, ettei parannuslappua saa lukea vielä. Kun kaikille on jaettu laput, jokainen vieras vuorollaan lukee ensin vaivansa ja sen jälkeen kääntää parannuslapun oikeinpäin ja lukee sen. Yleensä vastaus aiheuttaa makeat naurut. Vaivoja kirjoittaessaan kannattaa käyttää mielikuvitusta ja parannusehdotuksissa vieläkin enemmän. Esim. vaivana ”Minulla on aivan liian isot tekohampaat” ja parannusehdotuksena ”Paranee ainoastaan limua juomalla!”