Leikkijät istuvat tai makaavat lattialla hiljaa ja keskittyvät kuuntelemaan ympäristön ääniä. Huoneen sisältä kuuluu hengitystä, rapinaa, kellon tikitystä jne. ja ulkoa oven kolahdus, hissin ääni, auton surinaa, lasten huutoja pihalta, lintujen viserrystä jne. Lopuksi voidaan keskustella, millaisia ääniä kukin kuuli.

Muutama leikkijä valitsee jonkin tutun laulun tai kirjan, jota esittävät näyttelemällä. Muut yrittävät arvata, mikä laulu tai kirja on kyseessä. Näyttelijät eivät saa puhua.

Leikkijät asettuvat pareittain siten, että jokainen etsii itselleen parin, jolla on sama vokaali etunimessään kuin itsellä. Jokainen palauttaa mieleensä kaksi tunnetta, joita on sen päivän aikana kokenut. Leikkijä kuiskaa parilleen toisen näistä tunteista. Se, jolle kuiskataan on kuvanveistäjä. Hän muovailee paristaan tunnetta kuvaavan patsaan. Veistämisen jälkeen muut saavat arvata veistoksen esittämän tunteen. Tämän jälkeen osat vaihtuvat.

Sanomalehdestä leikataan kymmenen sanaa, joita käytetään tarinan lähtökohtana. Kaikki yrittävät käyttää tarinassa sanaa, jonka he ovat sattumanvaraisesti nostaneet. He odottavat oikeaa hetkeä sanansa käyttämiseen. Yksi leikkijöistä aloittaa tarinan käyttäen pomimaansa sanaa. Muutaman lauseen jälkeen joku keskeyttää ja jatkaa tarinaa sisällyttäen oman sanansa siihen. Tällä tavoin ryhmä luo lyhyen, hassun tarinan, jossa on alku, keskivaihe ja loppu.

Käsi olkapäälle harjoitus herättelee myönteisen palautteen antamiseen. Pyydä osallistujia valitsemaan väittämien mukaan yhden ihmisen, kenen olkapäälle hän asettaa kätensä. Samaa ihmistä ei saa valita kahta kertaa. Jatkakaa leikkiä niin pitkään, että jokainen tulee vähintään kerran valituksi. Väitteitä voivat olla mm. Kenen kanssa perustaisit mopokaupan, autoliikkeen, tietokonefirman, leipomon, tanssikoulun, kenet ottaisit kampaajaksesi, valmentajaksesi, henkivartijaksesi…, kuka on mielestäsi huumorintajuinen, lempeä, valoisa, hauska, rohkea, luotettava, taiteellinen… kenen kanssa lähtisit zumbaamaan, hevikonserttiin, suunnistamaan, lenkille, vaatekaupoille, leipomaan pullia.

Hoetaan seuraavia sanoja ja tehdään samalla liikkeet: Maantie, maantie, maantie… - Lapsi istuu aikuisen sylissä ja häntä töyssytetään. Ylämäki, ylämäki, ylämäki…- Nostetaan lasta ylös ja hoetaan ääntä vähitellen nostaen. Alamäki, alamäki, alamäki…- Lapsi lasketaan hitaasti takaisin polvelle. Kuoppa - Lapsi pudotetaan polvien väliin.

Osallistujille annetaan “laavankestäviä” käsi­ ja jalkamuotoja, värimuotoja tai esim. kaksi jumppamattoa. Koko sali on laavajokea, johon ei voi koskea, ja kerholaisten tavoitteena on kulkea salin päästä päähän saamia apuvälineitä käyttäen, niin että kukaan ei koske jokeen. Jos joku tippuu jokeen, koko ryhmä joutuu takaisin alkupisteeseen. Ideana on antaa niukasti apuvälineitä, jolloin kerholaiset joutuvat tekemään yhteistyötä ja tukemaan ja auttamaan toisiaan, kuten pitämään toisiaan reppuselässä, halaamaan jne..

Aluksi valitaan yhdessä kirjain tai jokin tietty aihealue, esim. eläimet, joilla laiva on lastattu. Leikkijät istuvat lattialla toisiaan vastapäätä ja vierittävät toisilleen palloa. Jos on valittu vaikka T, niin vierittäjän on keksittävä T-kirjaimella alkava sana sanoen "laiva on lastattu" ja sitten valittu sana. Leikistä tulee haastavampi, jos sanojen täytyy olla tietystä aihealueesta, esim. mitä löytyy vaikkapa metsästä tai kotoa. Kun sanoja ei enään keksitä, voidaan kirjain, tai aihealue vaihtaa. Viimeisen sanan keksijä saa pisteen ja leikin lopussa pisteet lasketaan.

Pyydä leikkijöitä istumaan piiriin. Ota esille lankakerä ja sido langanpää sormeesi. Tämän jälkeen heitä lankakerä jollekin piirissä olevalle ja sano: "Minä olen Marja, kuka sinä olet?". Tämä ottaa langasta kiinni, kertoo nimensä, toistaa kysymyksen ja heittää kerän edelleen haluamalleen henkilölle. Heitelkää kerää niin kauan, kunnes lanka kulkee ristiin rastiin leikkijöiden välillä ja on käynyt jokaisen luona. Keritkää lanka takaisin käymällä heittelykierros takaperin nimien kanssa. Huomioikaa, että leikki vaatii ryhmältä yhteistoimintaa, jottei lanka sotkeudu ja kerä pysyy koossa.

Yksi leikkijöistä menee ulos (laittaa ruudultaan äänet pois). Keskusteluun jääneet jakavat keskenään jonkun kaikille tutun laulun sanat siten, että kullekin tulee yksi sana. Ulkona ollut osanottaja palaa takaisin ja esittää jollekin kysymyksen, johon tämän tulee vastata lyhyesti sovittamalla vastaukseen sana, joka hänelle määrättiin siinä muodossa kuin se laulussa esiintyy. Esimerkiksi, jos laulu on ”Jaakko kulta” ja leikkijän sana on ”herää” voi vastus olla muotoa ”Mummo herää joka aamu kukonlaulun aikaan”. Kysyjä jatkaa ja kysyy uuden kysymyksen seuraavalta leikkijältä. Kun kyselijä arvaa laulun oikein, lauletaan se yhdessä ja sitten on seuraavan vuoro arvuutella uutta laulua.

Leikkijät istuvat piirissä jonka keskelle laitetaan lautanen. Yksi leikkijöistä menee piirin keskelle ja alkaa pyörittää lautasta pystysuorassa. Kun lautanen alkaa pyöriä hän sanoo jonkun piirissä olijan nimen. Tämän on kiiruhdettava lautasen luo ja tartuttava siihen ennen kuin se lakkaa pyörimästä. Jos hän onnistuu, saa hän pyörittää ja sanoa jonkun toisen nimen. Jos hän epäonnistuu edellinen pyörittäjä jatkaa.

Robotti ei osaa liikkua ja toimia ilman täsmällisiä ohjeita. Sille pitää kertoa tarkkaan, mitä ja missä järjestyksessä sen pitää tehdä, jotta jokin asia tulee suoritetuksi halutulla tavalla. Ohjelmoidaan kaverirobottia täsmällisin ohjein liikkumaan paikasta toiseen tai suorittamaan jokin tehtävä, esim. pukemaan kengät tai laittamaan kirja hyllyyn. Ensin mietitään, millaisista vaiheista tehtävän suorittaminen koostuu ja sitten yritetään löytää yksikertaiset ja tarkat ohjeet, joita noudattamalla robotti saa tehtävän tehtyä. Jos ryhmässä on eri kieliä äidinkielenään puhuvia lapsia, voidaan vaikkapa suuntakäsitteitä, esim. eteen, taakse, oikea, vasen ja seis, käyttää eri kielillä. Sanojen lisäksi voidaan hyödyntää erilaisia symboleja ja merkkejä, joista voidaan tehdä ohjelmointikortit. Symbolien merkitys sovitaan tarkasti yhdessä. Esim. nuoli voi tarkoittaa askelta ja pallo kyykistymistä.

Leikkijät jaetaan samansuuruisiin 4-6 henkilön joukkueisiin. Jokainen joukkue saa sakset ja sanomalehden. Leikinohjaajan annettua merkin joukkueet alkavat leikellä lehdistä kirjaimia, joista kootaan jokaisen joukkueen jäsenen etunimi. Se joukkue, jonka nimet ovat ensimmäisenä koossa, voittaa.

Pyydä osallistujia muistelemaan omia lapsuuden leikkejään: missä leikit, mitä, kenen kanssa. Jokainen piirtää sen jälkeen vapaamuotoisesti kartan leikkipaikoistaan. Karttaan merkitään eri leikkeihin liittyviä tärkeitä paikkoja, esim. iso kivi, metsikkö, mattoteline. Kootkaa kartoista yksi suuri ”leikkikenttä” lattialle, seinälle tai isolle pöydälle. Pyydä lopuksi jokaista kertomaan omista leikeistään toisille. Kartan voi piirtää myös kahden tai kolmen hengen ryhmässä, jolloin jokainen tuo siihen jonkin yksittäisen tärkeän leikkeihinsä liittyvän paikan. Vanhempi ja lapsi voivat tehdä yhteisen kartan. Lapsi voi piirtää ja aikuinen kirjoittaa lapsen kertoman mukaan, mitä eri paikoissa tapahtuu.

Kissa ja hiiri: Lapset istuvat leikkivarjon ympärillä ja pitävät molemmin käsin kiinni varjosta. Leikkijöistä valitaan yksi kissa ja yksi hiiri. Hiiri menee varjon alle ja liikkuu vapaasti varjon alla ja menee kissaa karkuun. Kissa on varjon päällä, liikkuu kontaten ja yrittää saada hiirtä kiinni. Muut lapset heiluttavat varjoa rauhallisesti ylös alas niin että hiirtä ei näy varjon alla. Kun kissa saa hiiren kiinni, kissasta tulee hiiri ja seuraava piirissä oleva on kissa. Hai: Lapset istuvat leikkivarjon ympärillä ja pitävät molemmin käsin kiinni varjosta, jalat ovat suorana varjon alla. Yksi lapsista on hai, joka menee varjon alle. Hain tehtävänä on vetää joku lapsista varjon alle. Varjoa ympäri kiertää hengenpelastaja. Kun hai ottaa lasta jalasta kiinni tulee lapsen huutaa “apua” ja silloin hengenpelastajan tehtävä on auttaa lasta jotta hai ei syö häntä. Kun hai saa lapsen varjon alle tästä lapsesta tulee hai ja hai muuttuu lapseksi.

Leikkivarjon keskelle laitetaan paljon pieniä kevyitä palloja. Lapset seisovat ja pitävät varjon reunasta kiinni molemmin käsin. Kun annetaan lupa popcornkone käynnistyy ja varjoa saa heiluttaa niin, että pallot pomppivat pois varjon päältä ympäri salia. Tämän jälkeen haetaan pallot ja tehdään sama uudestaan.

Lapset ovat kaupan leluja. Aikuinen on kaupan omistaja. Seinä on lelukaupan "hylly" Lapset menevät riviin seinää vasten niin että kasvot ovat aikuiseen päin. Leikin alussa lapset päättävät mikä lelu he ovat eivätkä kerro sitä muille. Kaupan omistaja laittaa lelut hyvin hyllylle, menee kaupan "ovelle" ja lukitsee sen. Kaupan omistaja menee omaan kotiinsa nukkumaan. Yön aikana kun kaupan omistaja on nukkumassa lelut heräävät henkiin ja lähtevät liikkumaan niin eteenpäin kuin lelu liikkuisi (esim. Niko valitsee lelukseen junan ja nyt hänen pitää liikkua eteenpäin niin kuin juna liikkuisi). Aamun tullen kaupan omistaja herää ja tulee takaisin kaupalle. Lelut pysähtyvät paikoilleen ja kaupan omistaja ihmettelee mitä on oikein tapahtunut. Kaupan omistaja laittaa lelut takaisin hyllyyn. Leikin lopuksi jokaiselta lapselta kysytään mikä lelu oli ja halutessaan näyttämään miten liikkui. Leikin ideana on saada lasten mielikuvitus liikkumaan, lapset pääsevät kehittämään akrobaattisia taitojaan ja leikin lopussa lapsi pääsee opettelemaan oman vuoron odottamista.

Lasten liikennemerkkejä asetetellaan sopiviin paikkoihin, samoin liikennevalot. Lapset ajavat potkumopoilla tai pyörillä ja samalla voivat harjoitella liikennesääntöjä ja valoissa oman vuoron odottamista. Leikki opettaa liikennesääntöjen lisäksi huomioimaan muita ja sekä odottamaan omaa vuoroaan.

"Lintu lentää, liitää laataa, kiitää kaataa, tekkee pessää kaiken kessää. Tuonne sen jo laittaa, Liisan niskaan laittaa." - Aikuisen käsi lentää lintuna. Pesän voi tehdä niskaan, korvaan, polveen jne.

Leikkijät menevät salin pitkään päätyyn tai ulkokentällä ollessa otetaan pitkä suora, johon loikitaan. Tämä viiva/pääty on koti. Ensimmäiseksi jäänyt päättää loikkien lukumäärän 2­ - 20 välillä (jos saliin ei mahdu 20 loikkaa niin sitten toinen maksimimäärä on sovittava). Esim. jos jäänyt on sanonut 15 loikkaa, kaikki loikkaavat 15 loikkaa ja jäävät paikalleen kohtaan, johon viimeinen loikka laskeutui ja jäänyt loikkaa yhden loikan vähemmän eli 14 loikkaa. Kiinniottajan tarkoituksena on kurottautua lähimpänä olevaan leikkijään ja jos hän ylettyy koskettamaan häntä, esim. Timoa, huutaa kiinniottaja “Timo irti”, jolloin Timosta tulee hippa ja kaikki lähtevät juoksemaan kohti kotiviivaa. Jos Timo saa jonkun kiinni ennen koti viivaa tulee hänestä kiinniottaja, mutta jos Timo ei saa ketään kiinni niin hän itse jää ja päättää seuraavan kierroksen loikkamäärän. Jos kiinniottaja ei ylety koskettamaan ketään huutaa hän oman nimensä ja irti, jolloin kaikki lähtevät juoksemaan kohti kotiviivaa ja kiinniottaja yrittää saada kiinni.

Tämän harjoituksen avulla kohennetaan itseluottamusta. Jokainen leikkaa värillisestä paperista ison tähden, jonka keskelle piirtää kuvansa. Sitten hän kirjoittaa tähden jokaiseen sakaraan myönteisiä aioita itsestään. Isolle paperille tai taululle kirjoitetaan otsikoksi: "Olen tähti! Loistan, koska..." Leikkijöiden tähdistä tehdään linnunrata. Jos leikkijät ovat jo ennestään tuttuja toisilleen, voi harjoituksen tehdä myös niin, että leikkijät kirjoittavat toisistaan myönteisiä asioita toistensa tähtiin.

Pyydä jokaista leikkijää leikkaamaan värillisestä paperista ison tähden. Pyydä sen jälkeen jokaista kirjoittamaan sakaroihin myönteisiä asioita itsestään. Lopuksi tähdet kiinnitetään taululle tai isolle paperille. Kerro, että tähdistä muotoutuu kokonaisuus: avaruus tai linnunrata. Lue ryhmälle tähdissä olevia asioita ja kerro, että meillä on aika taitava ja monipuolinen ryhmä, jolla on monenlaisia taitoja ja hyviä puolia. Kerro, että jokainen voi käyttää tässä ryhmässä omia hyviä puoliaan. Kaikkien ei tarvitse osata kaikkea, vaan aina voi pyytää apua ja neuvoa muilta. Jos leikkijät ovat jo ennestään tuttuja toisilleen, voi harjoituksen tehdä myös niin, että leikkijät kirjoittavat toisistaan myönteisiä asioita toistensa tähtiin. 

Leikki on versio Myrkkysieni- leikistä. Tarvitaan "kaupan tavaroita", esim. leluja ja/tai ruokatarvikkeita, noin 10 kpl. Yksi leikkijöistä menee (kauppakorin kanssa) leikkitilan ulkopuolelle. Ohjaaja antaa jonkun leikkijän valita "loppuunmyydyn" tuotteen, ja varmistaa, että kaikki paikallaolijat ovat siitä tietoisia. Ulkopuolella ollut "ostaja" kutsutaan paikalle, ja hän nostaa tavaran kerrallaan koriinsa, muut laskevat yhteen ääneen nostettujen tuotteiden määrää niin kauan, kunnes "ostaja" ottaa "loppuunmyydyn" tuotteen. Tällöin kaikki sanovat: "Loppuunmyyty!" ja kierros päättyy. Voi olla hyvä, että äskeinen ostaja valitsee seuraavan loppuunmyydyn tuotteen, tämä helpottaa pettymystilanteissa, jos loppuunmyyty tuote tuli lähes heti nostettua.

Leikkijät jaetaan kahteen jonoon. Jonossa pidetään kiinni edessä olevan vyötäisiltä. Jonon ensimmäinen on lumikon pää ja viimeinen sen häntä. Jonot menevät pienen matkan päähän toisistaan ja leikki alkaa. Kummankin jonon pää yrittää ottaa toisen jonon häntää kiinni ja samalla suojella omaa häntäänsä. Jos jonon A pää saa jonon B hännästä kiinni, siirtyy jonon B hännässä ollut henkilö jonon A pääksi. Jatketaan, kunnes jäljellä on vain yksi jono. (Leikkiä voi varioida siten, että on vain yksi jono, jonka pää koittaa saada häntää kiinni.)

Lumeen tallataan polkuverkosto ristiin rastiin noin 10 – 20 metrin alueelle. Polkujen varrelle tehdään noin 5 ympyrän muotoista turvapesää. Polut tallotaan selvästi muusta hangesta ulottuviksi. Yksi leikkijöistä jää lumimieheksi, joka alkaa jahdata muita polkuverkoston sisällä. Kun lumimies saa jonkun kiinni, tämän on jähmetyttävä paikoilleen lumiukoksi siihen asti, että joku toinen leikkijä tulee pelastamaan hänet halaamalla. Turvapesissä voi pysähtyä lepäämään. Kun kaikki on jähmetetty lumiukoiksi, valitaan ensimmäisenä kiinni jäänyt/joku muu vapaaehtoinen uudeksi lumimieheksi.

Lumiukko tykkää touhuta ulkona kavereiden kanssa ja järjestää silloin tällöin lumiukko-olympialaiset kavereidensa kanssa. Lajeina voi olla esim. lumipallonheitto (pituus- tai tarkkuusheitto esimerkiksi puuhun), lumiukkojuoksu tai lumiukkoviesti. Yhdessä lasten kanssa voi miettiä, miten lumiukko heittää ja juoksee, tai miten muuten lumiukko voi liikkua kuin juosten. Heittääkö lumiukko palloa esimerkiksi jalkojen välistä tai milloin lumiukko peruuttaa? Lähde: Suomen Latu ry, Reija Koivu

Otetaan tarinalle joku pohja tai annetaan lasten päättää teema. Isot lapset voivat kertoa tarinaa yksi lause tai sana kerrallaan ja vuoro vaihtuu aina seuraavalle. Pienempien lasten kanssa voidaan kertoa satua, mutta antaa lasten täydentää tiettyjä kohtia.

Luota ohjaajaan. Suunnitelkaa rata esimerkiksi sisätilan liikuntasalissa, penkkejä ja muutakin voi käyttää radassa. Lähtö on seinustalta ja päättyy istumaan loputtua. Parityöskentelyä! Valitkaa kuka on ohjaaja tai sokko ja vuorotelkaa. Sokon silmät peitetään esimerkiksi pipolla tai kaulahuivilla jotta ei näe mitään. Sokko lähtee seinustalta ja ohjaaja antaa ohjeita jotta sokko pääsee turvallisesti perille ja perillä on jokin johon voi istuutua ja peli päättyy siihen kun sokko istuutuu. Ohjaaja antaa ohjeita esimerkiksi: askel eteenpäin, viisi askelta eteenpäin, puoliaskelta eteenpäin, askel vasempaan, askel oikeaan, käänny vasempaan, käänny oikeaan, peruuta varovasti, nyt voit istuutua. Leikin ideana on luottamus ja vuorovaikutus. Ryhmässä tämä on hauskaa kun on muita pareja osallistumassa ja ensimmäisen radan jälkeen voi ottaa kisana "Speedup" jolloin otetaan aikaa kuka on nopeiten perillä.

Pyydä leikkijöitä istuutumaan pöydän ympärille siten, että kaikki laittavat kätensä pöydälle vieressä istuvan käsien väliin, eli jokaisen omien käsien välissä on kaksi vierasta kättä. Aloita leikki sanomalla kumpaan suuntaan läpsy lähtee ja läpsäytä kädellä pöytää. Jokainen läpsäyttää kättä vuorotellen siinä järjestyksessä, kuin kädet ovat pöydällä. Jos joku leikkijöistä läpsäyttää pöytää kahdesti niin suunta vaihtuu. Jos läpsäyttää vahingossa muulloin kun omalla vuorollaan, joutuu se käsi pelistä pois.

Tarvikkeet: •Sanomalehti tai muu paperi joka rullataan rullalla •Iloista leikkimieltä Pelaajat asettuvat piiriin ja yksi menee piirin keskelle sanomalehtirullan kanssa. Yksi piirin pelaajista aloittaa sanomalla toisen piirissä seisovan pelaajan nimen. Läpsy (keskellä oleva pelaaja)lähtee kulkemaan sitä pelaajaa kohti kenen nimi on sanottu viimeiseksi. Jos läpsy ehtii läppäistä sitä pelaajaa jonka nimi on sanottu ennen kuin pelaaja ehtii sanomaan toisen pelaajan nimen hänestä tulee läpsy. Jos taas pelaaja ehtii sanomaan toisen pelaajan nimen ennen kun läpsy koskee häneen peli jatkuu eli läpsy lähtee sen pelaajan luo kenen nimi on sanottu

Tämä on hyvä yhteistoimintaharjoite ryhmille ulkona tehtäväksi. Ohjaaja määrittelee reitin aloitus­ ja lopetuspisteen. Reitti voi olla useita satoja metrejä pitkä riippuen ryhmäläisten iästä ja maastosta. Lopetuspisteenä on ryhmän oma puu. Ryhmän tehtävänä on harjoitella reitti aloituspisteestä lopetuspisteeseen, mittailla reittiä, painaa mieleen reitillä olevia isoja kiviä tai kantoja jne. Harjoituksessa kaikkien ryhmäläisten silmät ovat sidottuja ja heidän tulee yhdessä käsi kädessä ja päästä oman puun luo. Reitille voidaan jättää myös osallistujie omia maamerkkejä kuten juomapulloja, jolloin he voivat edetä esim 5m kerrallaan ja näin löytää oman puunsa.

Peli on muunnelma maa- meri- laiva-leikistä tunnetaitojen harjoitteluun. Peliin tarvitaan kolme viivaa tai merkittyä paikkaa, jotka ovat kohteliaisuus, ystävällisyys ja empaattisuus. Leikkijät asettuvat keskimmäiselle viivalle, joka on ystävällisyys ja jäävät odottamaan huutoa, mihin siirtyä. Huutaja voi olla yksi lapsista tai ohjaaja. Huutaja huutaa jonkin viivoista (kohteliaisuus, ystävällisyys tai empaattisuus) ja kaikki liikkuvat sovitulla tavalla kyseiselle viivalle ja toimivat kullekin viivalle annetun tehtävän mukaan. liikkumistapoja ovat kohteliaisuuteen liikutaan hypellen ystävällisyyteen liikutaan juosten empaattisuuteen liikutaan karhukävellen Tehtävä kullakin viivalla: kohteliaisuus – kättely ilahduttaminen/ ystävällisyys – kehu kaveria lohduttaminen /empaattisuus – halaaminen/olalle taputtaminen

Pelaajat istuvat ringissä ja pistävät kädet silmille, jotta ei kurkita. Ohjaaja kiertää pelaajien ympärillä ja valitsee 2 mafiaa ja yhden lääkärin, kuiskaamalla kunkin roolin pelaajan korvaan tarpeeksi hiljaa, jotta muut eivät kuule, muut pelaajat ovat kansalaisia. Sen jälkeen pelaajilla on 10 minuuttia (eli yksi "päivä") aikaa selvittää/epäillä mafiaa. Päivän aikana pelaajat yrittävät selvittää mahdollista mafiaa kysymällä ja vastaamalla muiden keksimiin kysymyksiin (jokainen voi kysyä jokaiselta kysymyksiä ja kysymykset voivat olla mitä vain esim. oletko mafia). Kysymyksiin pelaajat saavat vastata kuten haluavat, joko valehtelemalla tai totuudenmukaisesti, mutta tarkoituksena on pitää oma henkilöllisyys mahdollisimman hyvin salassa. Päivän päätteeksi kaikki pelaajat äänestävät mafiaa osoittamalla sormellaan epäilemäänsä henkilöä. Eniten ääniä saanut pelaaja putoaa pelistä. Pelaajilla on kuitenkin mahdollisuus vielä miettiä toisen kerran, ja he voivat pelastaa ensin valitsemansa henkilön peukkuäänestyksellä. Päivän jälkeen alkaa yö, jonka aikana mafiat valitsevat henkilön, joka tippuu pois pelistä. Lääkärillä on mahdollisuus pelastaa kenet tahansa. Mafiat ja lääkäri eivät tiedä toisiaan, eivätkä toistensa valintoja, joten lääkäri ei välttämättä pysty pelastamaan sitä, kenet mafiat ovat päättäneet tiputtaa. (Vain mafiat tietävät toisensa ja tekevät päätöksensä yhdessä, paitsi jos toinen on tippunut.) Uuden päivän alkaessa kerrotaan kuka tiputettiin ja kuka pelastettiin. Mafian valitsema pelaaja jää seuraamaan leikkiä sivusta, muttei voi enää osallistua. Jos lääkäri onnistuu pelastamaan tippuneen henkilön, henkilö voi vielä jatkaa peliä. Leikki jatkuu niin kauan, kunnes molemmat mafiat tai kolme muuta kansalaista ovat tippuneet (lääkäri lasketaan tässä tapauksessa tavalliseksi kansalaiseksi). Pelin voittaa joko mafiat tai kansalaiset. Mafiat voittavat, jos kumpikaan heistä ei tippunut ja he saivat itse tiputettua kolme kansalaista. Kansalaiset voittavat, jos molemmat mafiat tippuvat. Viimeisenä leikin loputtua paljastetaan afiat ja lääkäri.

Lauletaan/Kuunnellaan laulu: Matkalaulu (Matkustan ympäri maailmaa...) Musiikin tahdissa liikutaan ja kun tulee kohta Kun sanon päivää, hän sanoo... --> Etsi itsellesi pari ja esim. kättele/halaa/heitä ylävitoset tässä kohtaa ja lausu tervehtiminen. Lapset voivat keksiä lisää maita ja tapoja. Tämä toimii hyvin myös pienenä kielikylpynä. Lisäksi muusikin tahtiin liikkuessa voi keksiä erilaisia tapoja liikkuja. Esim. Juosten, hyppimällä, karhunkävelyä, takaperin kävely... Toimii hyvänä energian purkuna myös ennen keskittymistä vaativaa harjoittelua/tekemistä. Lalun voi vwtää myös hidastettuna/nopeutettuna/rockkiversiona jne. Sanat: Matkustan ympäri maailmaa, laukussa leipää ja piimää vaan Jos mua hiukkasen onnistaa niin uuden ystävän saan. Saavunpa keskelle Ranskan maan, laukussa leipää ja piimää vaan. Yksin ei tarvitse ollakaan nyt uuden ystävän saan. "Kun sanon PÄIVÄÄ, hän sanoo BON JOUR"   Matkustan ympäri maailmaa, ...Saavunpa keskelle Japanin maan, ... "Kun sanon PÄIVÄÄ, hän sanoo KONNICHI WA"   Matkustan ympäri maailmaa, ...Saavunpa keskelle Venäjän maan, ... "Kun sanon PÄIVÄÄ, hän sanoo TRASTUI"   Matkustan ympäri maailmaa, ...Saavunpa keskelle Englannin maan, ... "Kun sanon päivää, hän sanoo HOW DO YOU DO"   Matkustan ympäri maailmaa, ...Saavunpa keskelle Suomen maan, ... "Kun sanon päivää, hän sanoo P Ä I V Ä Ä !"

Kukin leikkijä valitsee itselleen parin ja istuu hänen viereensä. Leikinohjaaja on ilman paria ja hänen vieressään on tyhjä tuoli. Ohjaaja huutaa kolme kertaa jonkin leikkijän nimen esim. MATTI, MATTI, MATTI. Matin pari yrittää pitää parinsa itsellään huutamalla MATTI ennen kuin tätä on kolmesti huudettu. Mikäli pari ehtii huutamaan ajoissa, hän saa pitää vierustoverinsa. Mikäli leikinohjaaja ehtii ensin, hän saa Matin parikseen. Parittomaksi jäänyt on uusi huutaja.

Jokainen valitsee itselleen käsimerkin, jonka jälkeen käydään kaikkien merkit läpi. Joku aloittaa tekemällä oman merkkinsä ja sen perään jonkun toisen merkin. Tämä jatkaa tekemällä oman ja jonkun toisen merkin

Aloitus: Valitaan ensimmäinen keittomestari. Keittomestari lähtee hakemaan ensimmäistä ainesosaa metsästä tai pihasta. (esim. kivi tai lelu) Samalla apukokit tekevät piirin ja piirretävät tai merkitsevät muuten oman paikkansa siihen mihin jäävät piirissä. Piirin keskellä on pata, johon tehdään metsäsoppa keräämällä metsän ainesosia. (Jos käytät sulkeissa olevaa versiota lisää sinne rottapehmis, piirros rotasta tai vastaavaa Sekoitus. Keittomestari palaa padalle ja nimeää (myös opettaja voi nimetä, jos lapset ovat pieniä) ensimmäisen aineksen. ( esim. sanomalla "katso se on aines(esim. oksa), se täytyy sekoittaa" ja vastataan kaikuna) Aneksen nimettyään lähtee keittiömestari kevyesti sekoittamaan, eli kiertämään kävellen pataa ympäri apukokkien takaa. (Tässä muut voivat loruilla esim.: Keittiömestari (nimi esim. Ville) sekoittaa sekoittaa pataa, kädessään on (valittu aines) joka seuraavana putoaa kasaan. Kasa kuumenee ja sekottuu siitä meille tulee soppa. Kasassa jo hautumassa (ainekset jotka kerätty ja) pienen pieni rotta, rotta maistuu pahalle siksi soppaa emme syö, mutta sekoitamme sekoitamme koska siinä lysti työ) Apukokin valinta: Kun keittiömestari toteaa olevan aika (tai kun loru loppuu) pudottaa hän ensimmäinen "ainesosan" padan reunalle haluamansa apukokin paikalle ja valitsee täten ensimmäisen apukokin. (Tässä voidaan kehottaa nimeämään apukokki, (esim. "sekoitatko kanssani nimi" )jolloin keittiömestarin vaihdos kannattaa seuraavan sijaan selittää aina vaihtuvaksi. Opettaja voi myös ehdottaa utta apukokkia.) Pikasekoitus: Ennen kuin aines voidaan panna pataan pitää tehdä pikasekoitus. keittiömestari jatkaa juosten samaan suuntaan, kuin tähänkin asti ja apukokki lähtee juoksemaan vastakaiseen suuntaan. (Muut voi kehottaa sekoittaamaan kiivaasti käsillä tai loruamaan esim.: seko seko sekoitus hurjaa on! Mitä siitä seuraakaan räjähtääkö pata!//: (kunnes kierros on tehty) ) Aineen pudotus ja uuden aineen haku: Ensimmäinen aineksen luokse ehtivä käy pudottamssa sen keskelle pataa ja jatkaa apukokkina paikalla. Jälkimmäisestä tulee keittiömestari ja hän lähtee hakemaan uutta ainesosaa. (Tässä opettaja voi nimetä vaihdoksen tai sanoa että niin käy aina, jos se on hyödllistä sujuvuuden kannalta lorutus voi jatkua esim: vanha aines pulpsahtaa ja uuden aika on. Mitä (uuden mestarikokin nimi) löytääkään se meitä jännittää. tätäkin voi kerrata kunnes, (keittiömestari sanoo) "Katso se on (oksa) se täytyy sekoittaa" ja muut vastaavat kaikuna saman tai "se on hyvä oksa se täytyy sekoittaa".) Ja peli jatkuu: sekoitus, apukokin valinta, pikasekoitus, aineen pudotus ja uuden aineen haku , sekoitus, a... kunnes kyllästytään tai aika loppuu. Lopetus Opettaja voi lopettaa leikin. (vaikka aloittamalla loppulorun." Soppa vihdoin valmis on, se ei enää parane, vaan täydellistä on. "Soppaan tähän laitettiin aineksia (lukumäärä, parasta on kuuteen loppuvat luvut), joskus toiste aika on tehdä soppa uus, nyt on aika kataa pois ja tänne levittää, mennä tänne tonne tänne ja kiittää ustävää.") "Ainesten" piilottaminen metsään tai vieminen paikoilleen (, kerääntyminen seuraavaan paikaan) ja halit, naurut tai muun muotoiset kiitokset ja lähtö. Leikki on vapaasti muotoiltavissa.

Leikkijät istuvat tai seisovat piirissä. Leikinohjaaja valitsee, kenelle haluaa heittää mielikuvituspallon. Hän sanoo: "Tämä on pingispallo", ja heittää pallon jollekin. Pallon vastaanottaja jatkaa sanomalla esim."Tämä on posliinilautanen" ja heittämällä sen jollekin. Mielikuvituspalloa heitellään kunnes jokainen on saanut sen ainakin kerran. Kiinniottajan reagointiin vaikuttaa se, mikä hänelle pallona heitetään, tiskirätti vai elävä kana.

Pyydä leikkijät istumaan tai seisomaan piiriin. Valitse piiristä yksi leikkijä, kenelle haluat heittää mielikuvituspallon. Sano: ”Tämä on pingispallo.” ja heitä pallo valitsemallesi henkilölle. Pallon vastaanottaja jatkaa sanomalla esim. ”Tämä on posliinilautanen.” ja heittää sen seuraavalle leikkijälle. Mielikuvituspalloa/ esinettä heitellään niin kauan, kunnes jokainen on saanut sen ainakin kerran. Muistuta leikkijöitä, että kiinniottajan reagointiin vaikuttaa se, mikä hänelle heitetään: pallo, tiskirätti, elävä kana jne.

Mikä on mielipaikkasi? On havaittu, että eri ikäisillä ja eri maista tulevilla ihmisillä mielipaikat liittyvät useimmiten luontoon. Mielipaikassa vierailu, joko oikeasti tai mielikuvituksessa, rauhoittaa, piristää ja auttaa jaksamaan arjen keskellä ja huolien painaessa. Määrää ystävällesi tai itsellesi mielipaikkaresepti, apuna voit käyttää seuraavia kysymyksiä: 1. Jos lähdet kävelylle, minne menet? 2. Mitä paikkoja välttelet? 3. Missä paikassa rauhoitut? Entä missä virkistyt? 4. Jos sinua pyydetään kuvailemaan mahdollisimman kaunista paikkaa, miltä siellä näyttää? Seuraavaksi: lähde itse tai vie kaverisi oikeasti tai mielikuvitusmatkalle lempipaikkaasi!

Ota käsiisi kaksi erilaista esinettä ja pyydä osallistujia asettumaan rinkiin. Tarkoituksena on laittaa esineet kiertämään kumpaankin suuntaan. Ojenna esine vierustoverillesi ja sano: "Ole hyvä". Vierustoveri ojentaa esineen takaisin sinulle ja kysyy: "Mikä tämä on?". Anna esine takaisin ja vastaa: "Se on Plip." Esineen saanut antaa sen taas eteenpäin seuraavalle. Aina kun esineen saanut kysyy "Mikä tämä on?", niin kysymys kysytään leikinvetäjältä, eli sinulta saakka. Leikin hauskuus on siinä, kun esineet kohtaavat ja on vaikea muistaa, mitä piti sanoa. Kolmenkymmenen leikkijän ryhmä on tähän leikkiin liian suuri.

Tässä leikissä harjoitellaan tunteiden esittämistä. Vapaaehtoiset esittävät yksi kerrallaan äänettömästi leikinohjaajan kuiskaaman tunteen (esim.vihainen, iloinen, surullinen, pettynyt, ärtynyt, kateellinen). Toiset yrittävät arvata, mistä tunteesta on kyse.

Pyydä leikkijät istumaan piiriin ja valitse jokin seuraavista kysymyksistä, johon kukin leikkijä vuorollaan vastaa: ”Jos kenkäsi juttelisivat sinusta, mitä ne kertoisivat?” ”Jos lemmikkieläimesi (oikea tai kuviteltu) kertoisi sinusta, mitä se kertoisi?” ”Mikä eläin haluaisit olla. Miksi?” ”Mikä soitin haluaisit olla. Miksi?” ”Mikä on mielestäsi kaunein asia maailmassa. Miksi?”

Kerää postikortteja eri aiheista. Kortit voivat olla taide- tai valokuvakortteja. Voit myös leikata sopivia kuvia lehdistä. Levitä kuvat pöydälle tai lattialle. Pyydä jokaista valitsemaan kuvien joukosta se, joka häntä itseään puhuttelee ja joka tuo mieleen jonkin muiston omasta lapsuudesta tai perheestä/ suvusta. Lopuksi jokainen esittelee korttinsa ja kertoo siihen liittyvän muistonsa.

Yksi leikkijöistä sanoo nimensä ja jonkin asian, joka kuvaa häntä (esim. mitä hän vihaa tai rakastaa, mikä on hänen mieliruokansa tai suosikkieläimensä - teema voidaan valita etukäteen). Seuraava sanoo edellisen etunimen ja hänen valintansa sekä lisää perään omansa; kolmas toistaa edellisten nimet ja symbolit ja lisää omansa jne. Tämä harjoitus sopii hyvin ensimmäisiin tapaamiskertoihin, koska se auttaa katsomaan toisia silmiin heidän puhuessaan ja puhumaan suoraan toiselle. Esimerkiksi: "Sinun nimesi on Antti ja sinä pidät porkkanoista. Sinun nimesi on Sari ja rakastat suklaata. Minun nimeni on Kaija ja pidän kaalilaatikosta." Nimen liittäminen johonkin asiaan

Leikkijät menevät piiriin. Joku aloittaa ja sanoo vieressä olijalle "minä rakastan sinua" Toinen vastaa: "minäkin rakastan sinua mutta en voi hymyillä juuri nyt" Se, joka sanoo ja se jolle sanotaan ei saa nauraa eikä hymyillä.

Jokainen kirjoittaa paperiin kolme asiaa, joista pitää ja kolme asiaa, joista ei pidä. Johtaja kerää paperit ja lukee jostain lapusta esim. yhden asian, josta ko. henkilö pitää ja ei pidä. Nyt kaikki saavat vuorotellen arvata, kuka ko. henkilö on. Lapun kirjoittaja yrittää hämätä toisia arvaamalla jonkun toisen nimen. Johtaja sanoo lopuksi kuka kirjoittaja oli. Oikeasta vastauksesta saa pisteen.

Kaksi leikkijää istuu ryhmän edessä selin toisiinsa. Kummankin tehtävänä on kuvailla toista mahdollisimman tarkasti. Muut leikkijät arvioivat kuvaukset antamalla pisteitä kuvausten hauskuudesta, todenperäisyydestä ja kerrontatavasta.

Leikkijät muodostavat ryhmät hiusten värin perusteella. Erikokoiset ryhmät tasataan. Yksi ryhmä poistuu huoneesta. Muut keksivät sillä aikaa pulmallisen tilanteen. Poissa ollut ryhmä kutsutaan takaisin ja se alkaa kysellä muilta ryhmiltä "Mitä te tekisitte?" Muut tarjoavat ratkaisuja pulmaan ja niiden perusteella ryhmä yrittää ratkaista, mistä tilanteesta on kysymys. Se ryhmä, jonka vuoron jälkeen oikea vastaus keksitään, joutuu uudeksi arvaajaksi.

Jaa leikkijät muutamaan samankokoiseen ryhmään. Yksi ryhmä poistuu huoneesta. Muut keksivät sillä aikaa pulmallisen tilanteen. Kutsu huoneesta poistunut ryhmä takaisin. Ryhmäläisten tehtävänsä on arvata, mikä pulmallinen tilanne on kyseessä. Kerro, että he saavat kysyä muilta ryhmiltä yksitellen vihjeitä vain lauseella ”Mitä te tekisitte?” Muut ryhmät vastaavat kertomalla mahdollisia ratkaisuja pulmatilanteeseen. Se ryhmä, jonka vihjeen jälkeen oikea vastaus selviää, pääsee vuorostaan arvaajaksi.