Jokaiselle leikkijälle jaetaan häntä esim. huivi tai nauha. Häntä laitetaan roikkumaan housun reunaan takapuolen päälle. Kun leikki alkaa yrittävät lapset ottaa toisilta häntää pois ja samalla suojella omaa häntää. Jos häntä ryöstetään ei putoa pelistä vaan yritetään saada uusi häntä tilalle.

Leikkijät jaetaan kahteen ryhmään, yksi ryhmä lähetetään ulos. Muut ryhmät sopivat keskenään mistä puhuvat. Sovittu sana muutetaan muotoon HÖRTTÄ. Ryhmät alkavat keskustella omista sopimistaan asioista käyttäen hörttää tuon sanan tilalla. Ulkona olijat saapuvat sisään ja alkavat kiertää ryhmää ympäri, koettaen arvata mistä sanasta on kysymys. Kun he luulevat saaneensa sanan selville he osallistuvat kyseisen ryhmän keskusteluun. Lopuksi ulkoa tulleet kertovat mistä ajattelevat ryhmien keskustelevan.

Leikkijät asettuvat pöydän ympärille. Leikki onnistuu parhaiten, kun leikkijöitä on niin monta, että he täyttävät pöydän piirin kokonaan. Leikkijät kysyvät vuorotellen jotain, esimerkiksi "Kenellä on mustimmat kynnet?" tai "Kuka on uteliain?" Kun kysymys on kysytty, alkavat kaikki puhaltaa keskelle pöytää asetettua höyhentä luotaan. Kenen eteen tai sivulle höyhen laskeutuu on se, jolla on mustimmat kynnet tai joka on uteliain.

Leikkialueelle piirretään kolme viivaa, joiden väli on noin 5 metriä. Keskimmäisen viivan kohdalle asetetaan höyhen, takimmaiset rajat ovat maaleja. Leikkijät jaetaan kahteen joukkueeseen ja joukkueet koettavat puhaltaen saada höyhenen vastapuolen maaliin. Maalin jälkeen aloitetaan peli taas keskiviivalta. Eniten maaleja saanut joukkue voittaa.

Havainnoikaa lasten lähiympäristöstä löytyvää teknologiaa leikkien ja tutkien. Etsikää ja valokuvatkaa esimerkiksi asioita, joissa on sähköä, tietokone tai jonkinlainen moottori. Osaatteko nimetä löytämänne asiat? Tutustukaa erilaisiin laitteisiin ja koneisiin: Miten ne toimivat? Mistä ne saavat virtansa ja energiansa? Miksi ne on keksitty? Mitä hyötyä tai iloa niistä on ihmisille, eläimille tai kasveille? Ideoikaa ryhmässä omia laitteita, tulevaisuuden ihmekoneita, jotka auttavat ihmisä ja tuottavat iloa. Miettikää, miten laite toimii tai miten sitä käytetään. Millaisista osista se koostuu? Millaista ääntä siitä kenties kuuluu? Liikkuuko se? Suunnitelkaa ideoinnin pohjalta ”eläviä” koneita, jonka osaset muodostuvat lapsista. Sopikaa, kuka toimii minäkin koneen osana ja ketkä ovat koneen käyttäjiä. Muodostakaa yhdessä kone, joka toimii moitteetta. Kun se on valmis, koneen käyttäjät testaavat sen toimintaa. Ihmekoneiden prototyypistä voidaan tehdä esittelyvideoita kamerakynän menetelmällä: yksi kuvaa, yksi esittelee koneen ja yksi käyttää konetta. Kuvataan videolle lyhyet, puolen minuutin selostukset koneesta ja sen toiminnasta. Katsotaan yhdessä videot ja yritetään rakentaa esittelyn perusteella lisää prototyypin mukaisia koneita.

Ohjeista leikkijät ottamaan oikealla puolella piirissä oleva parikseen. Aloita leikki sanomalla esim. "Peukalo olkapäähän", jolloin jokaisen on laitettava peukalonsa parin olkapäähän. Muutaman ohjeen jälkeen sano: ”Ihminen ihmiseen”, jolloin leikkijät vaihtavat paria. Se joka jää ilman paria on seuraava ohjeiden antaja. Jos leikkijöitä on tasaparit, viimeiseksi toisensa löytänyt pari on yhdessä ohjeiden antaja. Huomioi, että jotkut suoritukset edellyttävät ongelmanratkaisutaitoa, jotta kummankin onnistuu tehdä tehtävä yhtä aikaa (esim. kyynärpää polveen).   

Kerholaiset seisovat tiiviissä ympyrässä olkapää olkapäässä kiinni. Kaikki laittavat silmät kiinni ja nostavat kädet eteen kohti ympyrän keskustaa ja kävelevät vielä lähemmäksi ympyrän keskustaa kunnes koskettavat toisten käsiä. Ohjeistukseksi annetaan etsiä molempiin käsiin jonkun toisen käsi ja ottaa siitä kiinni. Ohjaaja pitää huolen, että kahta useampi käsi ei pidä toisistaan kiinni. Kun kaikille on löytynyt kädet, kerholaiset avaavat silmät. Tehtävänä on avata keskelle muodostunut “solmu” päästämättä irti kädestä, josta on ottanut kiinni.

Peli on polttopallon ja KPK:n (kaikki polttaa kaikkia) yhdistelmä. Pelialue on rajattu sisä­ ja ulkoalueeseen. Alueen sisällä on KPK:n säännöt eli 1) kaikki polttaa kaikkia ja 2) suorista heitoista palaa, mutta 3) kopista palaa heittäjä ja 4) pallon kanssa ei saa liikkua. Mikäli pelaaja palaa, siirtyy tämä ulkoalueelle ulkopelaajaksi. Ulkopelaaja saa polttaa sisäpuolella olevia pelaajia ja liikkua kuten polttopallossakin. Ulkopuolisen pelaajan tavoitteena on polttaa oma polttajansa sisäpuolelta, jotta pääsisi takaisin sisäpelaajaksi. Ulkopelaajiin muodostuu tiimejä, jotka yrittävät polttaa samaa sisäpelaajaa päästäkseen takaisin sisäpeliin. Mikäli ulkopelaajan polttaja on myös ulkopelaaja, tulee tämän tehdä ensin polttajansa kanssa yhteistyötä, jotta saa polttajansa sisälle ja sen jälkeen alkaa polttaa polttajaansa. Sisäpelaajat voivat ottaa ulkopelaajilta kopin, jolloin kukaan ei pala, tai sisäpelaajat voivat ottaa pompun kautta tulleen heiton kiinni, jolloin molemmissa tapauksissa peli jatkuu sisäpelaajien kesken. Peli saattaa loppua siihen, että sisäpelaajia on vain yksi jäljellä ja tämä ottaa kopin / pompun kautta kopin itselleen.

Istutaan piirissä, kädet pidetään kupin muodossa edessä. Jokainen leikkijä ajattelee päivän huonot ja pahat asiat. Ne heitetään olan yli. Sitten ajatellaan iloiset ja hyvät asiat ja ne painetaan sydämelle. Jos joku haluaa kertoa asioista, siihen on mahdollisuus.

Maahan piirretään iso ympyrä, jonka kehälle merkitään pääilmansuunnat maahan tai pahvilapuille. Leikin alussa kerrataan yhdessä ilmansuuntien nimet. Leikkijät seisovat ympyrän keskellä ja juoksevat leikin johtajan käskyjen mukaan pohjoiseen, etelään, itään tai länteen. Leikkiä voidaan vaikeuttaa ottamalla mukaan myös väli-ilmansuunnat ja jättämällä lopulta merkit pois.

Iso ilmapallo heitetään lattialla seisovien leikkijöiden keskelle. Kukin yrittää pukkia sitä päällään niin, ettei se putoa lattialle. Leikkiä voidaan helpottaa siten, että käsilläkin saa koskea ilmapalloon.

- Yrittäkää ryhmänä pomputellen pitää ilmapalloa mahdollisimman pitkään ilmassa. Laskekaa montako pompotusta onnistutte saamaan. Osa ryhmästä voi samalla istua. Ketterämmät liikkuvat laajemmin. (A, B) - Voitte myös jakaa tilan puoliksi ja kisailla kahdessa joukkueessa. Kumpi joukkueista saa pidettyä pidempään pallonsa ilmassa ja omalla puolellaan? (A, B) - Kisailkaa yksilöinä. Puhaltakaa leikkijöille pallot. Kuka saa pidettyä omansa kauiten ilmassa? (A) - Teipatkaa maahan maalarinteipistä ympyrä, jonka halkaisija on noin kaksi metriä. Puhaltakaa paljon palloja ja asettakaa ne ympäri huonetta. Lattialla istuvat leikkijät yrittävät saada ilmapallot liikutettua ringin sisälle jalkojensa avulla. Hauskuus syntyy siitä, kun ilmapallot siirtyvät ringistä pois uusien tieltä. (A)

Leikkijät seisovat piirissä käsi kädessä. Piirin keskellä on puhallettuja ilmapalloja. Merkin saatuaan kukin yrittää puhkaista jaloillaan mahdollisimman monta ilmapalloa ja samalla estää muita. Eniten ilmapalloja rikkonut voittaa.

Palloa tulee kuljettaa pareittain leikinvetäjän antamien ohjeiden mukaisesti. Palloa kuljetetaan esimerkiksi jalkojen, päiden, vatsojen jne. välissä.

Piirretään lähtö- ja maaliviiva. Osanottajat asettuvat maaliviivan taakse. Jokaisella on paperipala, jonka päällä on ilmapallo ja paperista lähtevä naru, joka ulottuu maaliviivan yli. Lähtömerkin jälkeen kilpailijat yrittävät mahdollisimman nopeasti vetää paperilla ilmapallon luoksensa pudottamatta sitä. Jos pallo kuitenkin putoaa saa kilpailija käydä sen nostamassa ja palattuaan maaliviivan taakse, vetää sitä luokseen. Se, jonka pallo ensimmäisenä ylittää maaliviivan, voittaa.

Etsitään lehdistä kuvia erilaisista ilmeistä ja leikataan kuvat irti. Yritetään tunnistaa, nimetä sekä luokitella kuvien ilmeet. Kootaan ilmekuvia seinälle tai isolle paperille ryhmiteltyinä niin, että saman tyyppiset ilmeet tulevat lähelle toisiaan. Ilmeiden etsimistä voidaan jatkaa kuvaamalla ryhmässä lasten ja aikuisten erilaisia ilmeitä. Huom. Lapsia ohjeistetaan pyytämään kuvattavalta lupa kuvaamiseen.

Tänään on Leikkipäivä, mutta Ilo on piilossa. Hän on luultavasti mennyt ulos. Löytyisikö Ilo, jos etsitte häntä yhdessä? Kerätkää tiimi  vaikkapa perheen jäsenistä, kavereista, naapureista tai sukulaisista ja lähtekää Ilon perään.  Peli on suunnattu kaikenikäisille. Peli sisältää kolme tasoa ja kahdeksan tehtävää, jotka toteutetaan mobiililaitteella kuvaten, kirjoittaen ja tehtäviä ratkaisten. Tehtävän suorittamisesta tiimi ansaitsee osaamismerkkejä ja saa lisää vihjeitä Ilon löytämiseen. Pelissä tarvitaan ripaus luovuutta, hippunen rohkeutta ja hyppysellinen intoa heittäytyä. Mutta parhaiten Ilo löytyy, kun se kuulee naurua. Etsikää Iloa hassutellen ja muistakaa nauraa yhdessä. Löydätte Ilon varmasti! Peliohjeet 1. Kootkaa 2-6 hengen tiimi. Varatkaa aikaa vähintään 20-40 minuuttia pelin pelaamiseen. 2. Päättäkää missä pelaatte. Sisällä vai ulkona? Suosittelemme, että lähdette ulos! 3. Valitkaa mobiililaite, jolla pelaatte. Suosittelemme tablettia tai älypuhelinta. Huomio. Peliä voi pelata myös tietokoneella, mutta kuvia ja videoita vaativissa tehtävissä vastaaminen voi olla hankalampaa. 4. Iloa etsimässä -peli toimii Seppo-alustalla. Ladatkaa mobiilikaupasta Seppo-sovellus tai avatkaa selaimessa osoite play.seppo.io. Huomio. Selaimen kautta pelatessa, suositellaan Chromen tai Safarin käyttöä (ei Internet Exploreria). 5. Valitkaa kieli, jolla haluatte pelata. Peli löytyy suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. 6. Syöttäkää pelikoodi: suomi 7E989D ruotsi 728FF2 englanti D75126 7. Aloittakaa peli. Huomio. Tehtävävastaukset eivät ole julkisia.

Kentäksi valitaan esimerkiksi hulavanne, jonka keskelle pyritään saamaan pallo tai joku puu johon yritetään osua pallolla. Myös heittoalue valitaan ennen pelin alkua ja tämä vaihtelee ryhmän halujen mukaan. Esimerkkipituus 7 metriä kohteesta. Pelaajat pyrkivät heittämään tai vierittämään palloa mahdollisimman lähelle valittua kohdetta ja se, joka onnistuu saamaan pallon lähimmäksi saa pisteen. Jokaiselle pelaajalle annetaan 3 palloa ja palloja heitetään aina vuorotellen. Toisen palloa saa yrittää siirtää omalla pallollaan ja omaa lähintä palloa saa yrittää suojata muilla palloilla. Kun kaikki pallot on pelattu, katsotaan kuka on päässyt lähimmäksi ja aloitetaan seuraava erä. Peliä voi pelata ryhmän valitsemaan pistemäärään asti esimerkiksi 10 pisteeseen.

Merkitään vähintään kaksi puuta vihreällä (oikein) ja saman verran punaisella (väärin). Leikkijät valitsevat, miltä puulta aloittavat ja siirtyvät sen luokse. Opettaja sanoo väittämän, jonka jälkeen leikkijät siirtyvät oman tietämyksen/arvauksensa perusteella vihreälle (kyllä/oikein) tai punaiselle (ei/väärin) puulle. Jokaisen väitteen jälkeen pitää vaihtaa puuta. Esimerkkiväittämät: 1. Hiihdän metsässä ilman erillistä lupaa. 2. Poimin mustikoita metsästä. 3. Teen avotulen ilman maanomistajan lupaa. 4. Pyöräilen metsässä. 5. Jätän rikkinäisen sateenvarjon metsään. 6. Soudan järvellä. 7. Kalastan mato-ongella. 8. Telttailen metsässä. 9. Kalastan virvelillä. 10. Poimin valkovuokkoja. 11. Kaadan puun omaan käyttöön. 12. Ajan moottoripyörällä metsässä ilman erillistä lupaa. 13. Rakennan majan ja leikin. 14. Kerään sammalta. 15. Kerään jäkälää. 16. Uin meressä. 17. Liikun luonnonpuistossa merkittyjen reittien ulkopuolella. Vastaukset: 1. Oikein 2. Oikein 3. Väärin 4. Oikein 5. Väärin 6. Oikein 7. Oikein 8. Oikein 9. Väärin 10. Oikein 11. Väärin 12. Väärin 13. Oikein 14. Väärin 15. Väärin 16. Oikein 17. Väärin

Piirretään suorakaiteen muotoinen alue (joki) maahan, tai merkataan suorakaiteen muotoinen alue esim. kivillä. Alueen koon voi sovittaa leikkijöiden iän mukaan. Yksi leikkijöistä on jokimörkö, muut joen ylittäjiä. Jokimörkö ei saa mennä joen sisäpuolelle, vaan kiertää jokea kumpaan suuntaan tahansa, ja yrittää napata kiinni joen ylittäjiä. Jokimörkö voi vaihtaa kiertosuuntaa. Joen ylittäjät ei saa palata takaisin keskellä jokea, vaan aina on mentävä vastarannalle asti, josta saa heti halutessaan taas lähteä ylittämään jokea. Kun jokimörkö saa kiinni joen ylittäjän / koskettaa joen ylittäjää, vaihtuu roolit.

Leikkijät jaetaan kahteen tai usempaan joukkueseen. Joukkueiden tehtävänä on muodostaa jono sillä perusteella mitä leikinjohtaja sanoo. Nopein joukkue voittaa. Jonoja voi muodostaa esim. iän, pituuden, kengän koon, hiusten värin, sukunimen aakkosten mukaan...

Ryhmän tehtävänä on muodostaa erilaisia jonoja esim. pituuden, iän tai paidan värin mukaan. Jono tehtävissä voidaan käyttää erilaisia “handikappeja” eli kerholaiset eivät saa puhua tai heidän silmänsä peitetään. “Handikappeilla” voi vaikuttaa ryhmän roolituksiin. Jonoja voidaan muodostaa myös niin, että seisotaan liikuntasalin penkkien kapeammalla puolella. Sääntönä voi tällöin olla, että kukaan ei saa koskea maahan, tai jos koskee niin tehtävä alkaa alusta. Penkkejä käyttämällä kerholaiset joutuvat tukemaan toinen toisiaan tehtävän suorittamiseksi, mikä lisää ryhmäytymistä.

Leikkijät istuvat piirissä ja jokainen kuiskaa vasemmalla puolella istuvalle henkilölle JOS-lauseen ja oikealla puolella istuvalle NIIN- lauseen. Kun kaikki ovat kuiskanneet lauseensa, aloitetaan leikin purku. Jokainen sanoo vuorollaan JOS-NIIN lauseen, joka on hänelle kuiskattu. Esim. "Jos sataa lunta niin haluan mennä Linnanmäelle".

Taikataikina-askarteluja on hyvä toteuttaa hyvissä ajoin ennen joulua, koska koristeiden kuivumiseen menee muutama viikko. Voitte tehdä taikinan joko etukäteen tai kerhokerran alussa. Sekoittakaa keskenään saman verran jauhoja ja suolaa (n. ½ dl kumpaakin per leipoja) ja lisätkää vettä pienissä erissä, kunnes taikina on muovailtavaa. Lisätkää elintarvikeväriä, mikäli haluatte taikinasta värillistä. Sitä nopeammin koristeet kuivuvat, mitä vähemmän taikinassa on vettä. Muovailkaa taikinaa leivinpaperin päällä. Piparkakkumuotilla voi painaa muotoja ja koristella taikinaa haarukoiden sekä esim. tulitikun ja pillin painallusten avulla. Perunajauhoja lisäämällä taikina irtoaa hyvin alustasta ja käsituntumasta saa silkkisen. Lenkin taikataikinatauluun voitte luoda rautalangasta, kuusenkoristeeseen langasta. Liimaamalla magneetin kuivuneen koristeen pohjaan, saatte jääkaappimagneetteja. Kuivattakaa koristeet leivinpaperin päällä joko huoneenlämmössä tai 70-asteisessa uunissa usean tunnin ajan.

Pyydä jokaista osallistujaa ottamaan korista yksi tai useampi joulukysymys ja muistelemaan niihin liittyviä asioita ensin itsekseen. Lapselle aikuinen voi lukea kysymyksen. Pyydä sitten jokaista kertomaan vuorollaan, mitä oma kysymys tuo mieleen.

Voidaan toteuttaa yhdessä oppilaskunnan kanssa. Oppilaskunta on koulussa toimiva oppilaiden oma hallitus, jota täytyy kuunnella koulun päätöksiä tehtäessä. Jos koulussasi ei ole oppilaskuntaa, voit pyytää rehtorilta sen perustamista. Tarvikkeet: Lakana tai tyhjiä isoja papereita tai kartonkia. Kyniä, tusseja, jotka kiinnitetty naruun. Tavoite: tuoda esiin nuorten mielipide, oikeus osallisuuteen, oikeus tulla kuulluksi, oikeus taiteeseen ja leikkiin. Toteutus: Pyytäkää oppilaita kirjoittamaan toiveita siitä miten koulua voisi kehittää tai missä asioissa he haluaisivat tulla kuulluksi. Nuoret kirjoittavat ajatuksensa erivärisillä tusseilla julisteeseen. Onko koulussa jotakin asioita joita voi parantaa? Asiat voivat koskea vaikkapa koulun pihaa, ruokailua, välitunteja tai opettajien lomautusta. Oppilaat voivat ensin pohtia kysymyksiä pienryhmissä 10-15 minuuttia ja kirjoittaa sitten yhdessä valitsemansa asian tai asiat julisteeseen. Jos käytössä ei ole lakanaa, isomman julisteen voi tehdä teippaamalla yhteen useampia papereita. Juliste voi olla esillä esimerkiksi välitunnilla tai tempauksen voi mennä toteuttamaan luokkiin esimerkiksi lapsen oikeuksien päivänä 20.11.2009. Viestejä voi kerätä luokissa kiertämällä tai julisteen voi kiinnittää välitunnilla aulaan tai muuhun näkyvään paikkaan. Tukioppilaiden on hyvä olla paikalla kun viestejä kirjoitetaan jotta viestit ovat asiallisia. Viestejä voi myös kerätä kartonkikortteihin (esim puhekuplan muotoisia) jotka liimataan isoon julisteeseen tai lakanaan. Vain asiattomat viestit sensuroidaan. Kortteja voi kerätä kaikista luokista. Tukioppilaat ja oppilaskunta luovuttavat julisteen rehtorille ja /tai se laitetaan esille näkyvälle paikalle muistuttamaan siitä, että nuorillakin on mielipiteitä, joita pitää kuulla. Julisteen voi myös luovuttaa kunnan päättäjille, vaikkapa opetustoimen johtajalle tai kunnanjohtajalle. Tämän järjestämiseen vaaditaan vähän enemmän tarmoa, mutta usein päättäjät suhtautuvat tällaisiin tempauksiin erittäin positiivisesti. Apua voi kysyä myös MLL:n paikallisyhdistyksiseltä.

Siihen aikaan, kun teitä ei vielä hiekoitettu eivätkä autot olleet haittana tiellä kulkijoille, lapset rakensivat potkukelkoista ”junia”. Useita potkureita pantiin peräkkäin niin, että kyydissä istuja piti käsillään edellään olevan potkurin ohjaimista. Yksi leikkijöistä seisoi viimeisen kelkan jalaksilla ja antoi junalle juosten ja työntäen alkuvauhdin. Ensimmäisen kelkan ohjaajan tehtävänä oli pitää tiellä koko letka, joka suistui usein raiteilta.

Tuolit asetetaan vierekkäin jonoon kuten junanpenkit. Leikkijät istuvat omille paikoilleen, yksi on junantarkastaja. Hän menee jokaisen luo ja kysyy, minne tämä on matkalla ja katsoo tarkkaan, missä tämä istuu. Tarkastaja poistuu huoneesta ja jotkut leikkijät vaihtavat keskenään paikkaa ja matkustuskohdetta. Tarkastaja palaa ja yrittää keksiä, ketkä ovat vaihtaneet paikkoja.

Leikkijät menevät istumaan piiriin ja yksi leikkijöistä valitaan kissaksi piirin keskelle. Kissan silmät sidotaan, jotta hän ei näe missä "hiiri" kulkee. Leikkiin tarvitaan hiiri eli kulkuspallo, jota vieritetään tai annetaan kädestä leikkijältä toiselle. Kissa yrittää saada hiiren kiinni pelkän kuuloaistin avulla. Jos kissa onnistuu, pääsee hän piiriin ja leikkijöistä valitaan uusi kissa.

Kaksi leikkijää ottavat toisiaan käsistä kiinni. Sitten nojataan rennosti taaksepäin ja aletaan pyöriä. Pyörimistä jatketaan niin kauan kuin ote irtoaa ja heittää pyörijät eri suuntiin. Sen jälkeen vaihdetaan pareja niin kauan, että kaikki leikkijät ovat jauhaneet jytyä toistensa kanssa. Leikkiä voidaan jatkaa siirtymällä yhteiseen piiriin pyörimään hiljalleen ja laulamaan piirilauluja. Huomioithan, että pyöriminen edellyttää turvallista ympäristöä ja tilaa, johon kaatua,

Pyydä leikkijöitä kävelemään rauhallisesti ympäri leikkitilaa ja laita taustalle soimaan hiljainen musiikki. Pysäytä musiikki ja sano jokin tunnetila esim. viha, kateus, ilo, tyytyväisyys jne. Tällöin leikkijöiden tulee jähmettyä tunnetta esittäväksi patsaaksi. Kerro, että muihin leikkijöihin ei saa koskea vaan tarkoituksena on kuvata tunnetta omalla vartalolla ja ilmeellä.

Leikkijät asettuvat kyykkyyn lattialle, riviin lähelle toisiaan. Vasen käsivarsi nostetaan suorana eteenpäin pyssyksi, oikea käsi tukee vasenta kyynärpäätä. Kun kaikki ovat valmiit, komentaa rivin vasemmassa päässä olija:"Tähdätkää! - Laukaiskaa!" Näin komennettuaan hän tuuppaa kyynärpäällään oikealla puolellaan istuvaa ampujaa niin, että tämä kaatuu ja kaatuessaan tuuppaa seuraavaa jne. Siten kaikki menevät nurin, paitsi rivin vasemmassa päässä istuva komentaja.

Leikkijät jaetaan kahteen riviin vastakkain 5-10 metrin päähän toisistaan. Toinen rivi on jäniksiä ja toinen rivi tarvikkeita. Jokainen tarvike päättää itsekseen, onko ruokaa vai pesä. Samoin jokainen jänis päättää itsekseen, tarvitseeko ruokaa vai pesää. Kun leikinjohtaja antaa merkin, tarvikkeet osoittavat valintansa: pesät asettavat kädet harjakatoksi päänsä päälle, ruoat hierovat käsillä vatsaansa. Jänikset ryntäävät tarvitsemansa tarvikkeen luokse. Jos jänis löytää tarvitsemansa, se lisääntyy ja nyt molemmat jatkavat jäniksinä. Jos jänis ei löydä tarvitsemaansa, se muuttuu tarvikkeeksi. Uusi kierros alkaa, ne, jotka löysivät parin, ovat nyt siis jäniksiä ja parittomaksi jääneet siirtyvät tarvikkeiksi. Kierroksia otetaan niin kauan, kunnes kaikki jänikset loppuvat. Leikkiä voi varioida myös muihin eläimiin.

Metsästäjä jahtaa pupua. Muut istuvat pensaina ympäri leikki aluetta. Pupu voi mennä turvaan pensaaseen koskettamalla häntä, jolloin pupusta tulee pensas ja pensaasta jänis. Jos metsästäjä saa pupun kiinni, osat vaihtuvat Leikkiin voi ottaa useamman metsästäjän ja jäniksen.

Leikissä on rajattu alue, jossa pitää mahtua pomppimaan ja konttaamaan. Leikin aloittava Hippa on susi, joka konttaa lattialla jahdaten karkuun pomppivia jäniksiä. Jänikset pomppivat sutta karkuun tasajalkaa (tai muulla tavalla). Jos susi saa jäniksen kiinni, muuttuu kyseisestä jäniksestä sudelle kaveri (Hippoja on nyt 2). Kiinni jäänyt jänis siis menee kontilleen ja alkaa jahtamaan muita jäniksiä. Leikki jatkuun niin pitkään että kaikki jänikset ovat muuttuneet susiksi.

Leikkijöistä valitaan kolme jänistä, jotka lähtevät karkuun. Jänikset saavat liikkua ennalta sovitulla alueella. Toiset leikkijät ovat koiria, jotka etsivät jäniksiä. Jänis putoaa pelistä, kun joku takaa-ajaja on nähnyt ja tunnistanut hänet.

Piirretään hiekkaan jättiläisen pää. 4-5 leikkijää tarttuu toisiaan kädestä ja yrittää työntää toinen toistaan jättiläisen päähän. Se, joka astuu rajan sisäpuolelle, jää leikistä pois. Viimeinen on voittaja.

Tämä touhu sopii pakkassäällä kerhotiloihin, joissa kerholaisten tekemät koristeet voi jättää ulos jäätymään seuraavan viikon kerhokertaa varten. Myös pakastin käy. Leikatkaa maitotölkeistä yläosa pois. Täyttäkää purkit noin puoleen väliin vedellä. Lapset voivat asetella veteen haluamiaan koristeita, vaikkapa lankaa tai erilaisia paperista leikattuja muotoja. Vettä voi myös värjätä vesiväreihin kastetuilla pensseleillä. Jättäkää ripustuslanka roikkumaan lenkkinä kunkin purkin reunan yli. Antakaa koristeiden jäätyä seuraavaan viikkoon. Leikatkaa maitotölkit irti jääkimpaleista ja ripustakaa koristeet vaikkapa kerhotilan lähipuuhun.

Valitaan leikkijöistä jääkuningas ja aurinko. Jääkuningas yrittää ottaa muita leikkijöitä kiinni. Kun hän saa koskettamalla jonkun leikkijän kiinni, tämä jäätyy patsaaksi ja jää siihen asentoon mihin pysähtyi. Kun aurinko käy koskettamassa jääpatsasta, tämä sulaa ja pääsee mukaan leikkiin.

Valitaan yksi leikkijä jäämieheksi. Hän asettuu salin keskiviivalle ja muut leikkijät ovat toisessa päädyssä salia. Jäämies huutaa “kuka pelkää jäämiestä” ja tällöin lapset lähtevät juoksemaan toiseen päätyyn salia, jäämies saa jonkun kiinni tämä leikkijä tulee toiseksi jäämieheksi keskiviivalle ja yrittää ottaa seuraavalla kerralla muita kiinni. Lopulta kaikki ovat jäämiehiä eikä ole enää yhtään juoksijaa

Tämä leikki ihastuttaa takuuvarmasti niin pieniä kuin suurempiakin kerholaisia. Leikin ohjaaja valmistaa etukäteen jäisiä pääsiäismunia. Muutama päivä ennen kerhoa hän työntää kuhunkin ilmapalloon yhden tipun, täyttää pallot vedellä ja asettaa ne pakastimeen jäätymään. Jäiset ilmapallot saa kuljetettua paikalle esim. kietomalla ne sanomalehtien sisään. Leikatkaa ilmapallot munien päältä ja järjestäkää tipuhoitola. Sulatelkaa munia tarjottimien päällä pyyhkeiden, lääkeruiskujen ja lämpimän veden avulla. Lopulta tiput kuoriutuvat.

Valitaan yksi leikkijä jäätelömestariksi. Hän asettuu salin keskiviivalle ja muut lapset ovat toisessa päädyssä salia. Jäätelömestari valitsee kolme jäätelömakua esim. mansikka, suklaa, vanilja. Lapset valitsevat mieleisensä maun, niin että jako tapahtuisi mahdollisimman tasapuolisesti ja kaikkia makuja tulisi suunnilleen yhtä monta. Tämän jälkeen jäätelömestari huutaa jäätelömakuja yksitellen esim. mansikat, jolloin kaikki jotka valitsivat mansikan lähtevät juoksemaan kohti toista salin päätyä. Jäätelömestari yrittää saada juoksijoita kiinni, ennen kun he ovat toisessa päädyssä. Jos jäätelömestari koskettaa, joutuu juoksija jäämään siihen kohtaan. Kiinni jäänyt jää siihen paikkaan, jossa häntä kosketettiin, ja yrittää saada muita juoksijoita kiinni käsillään ja tukijalkaa käyttämällä. Jos jäätelömestari huutaa “jäätelöannos / trio” niin kaikki jäätelömaut juoksevat yhtä aikaa. Karkkikauppa​: Samalla tavalla kuin jäätelömestari mutta karkeilla, kaikki lapset liikkeelle huudetaan sekoitus. Fruit ninja​: Samalla tavalla kuin jäätelömestari mutta hedelmillä, kaikki lapset liikkeelle huudetaan hedelmäpommi. HUOM! Jäätelömestarin tulee tyhjentää yksi pääty kerrallaan, esim. samaa jäätelömakua ei voi huutaa kahdesti peräkkäin.

Leikkijät liikkuvat ympäriinsä ja yrittävät pitää hernepussia päänsä päällä. Leikinohjaaja kehottaa leikkijöitä välillä kulkemaan varpaillaan, hyppimään yhdellä jalalla, kulkemaan takaperin, kulkemaan hitaammin tai nopeammin jne. Jos leikkijältä putoaa hernepussi, hän jäätyy paikoilleen. Toisen leikkijän pitää poimia pussi ja asettaa se jäätyneen toverinsa päälaelle sulattaakseen hänet. Tätä tehdessään hän ei saa pudottaa omaa hernepussiaan. Leikin tarkoituksena on tovereiden auttaminen, jotta he eivät joutuisi olemaan jäätyneinä.

Pelialue on suorakaiteen muotoinen, joka jaetaan kahtia. Pelissä on kaksi joukkuetta ja he ovat omilla pelialueillaan. Joukkueet heittelevät toisiaan pallolla. Jos pallo osuu, joutuu poltettu vastustajajoukkueen taakse ns takapelaajaksi heittämään palloja. Takalinjalle voi oman joukkuelaiset heittää palloja vastustajien yli, jolloin vastustajat joutuvat kahden tulen väliin. Se joukkue, jolla säilyy pelaajia etulinjalla pisimpään on voittanut

Suorakaiteen muotoinen pelialue jaetaan kahtia ja leikkijät jaetaan kahteen joukkueeseen. Joukkueet asettuvat omille puolilleen. Joukkueet heittelevät toisiaan pallolla. Jos pallo osuu (pään alapuolelle), pelaaja palaa ja siirtyy toiselle kenttäpuoliskolle takapolttajaksi. Kopista ei pala, mutta jos pallo tippuu, pelaaja palaa. Myös viivan päälle astumisesta palaa. Pallon kiinni saanut saa seuraavan heittovuoron, samoin se joka palaa, saa seuraavan heittovuoron. Peli päättyy kun kun toisen joukkueen kaikki pelaajat on poltettu.

Salin keskiympyrässä on Hain kotipesä. Jokaiseen salin neljään kulmaan keksitään jonkin kalan kotipesä (esim. hauki, ahven, meduusa yms.). Lapset saavat itse päättää mikä kala hän on ja menee omaan kotipesään. Ohjaaja sanoo esim. “Hauki” niin kaikki hauet tulevat juoksemaan hain kotipesän ympärille. Ja kun pilliin puhalletaan se on merkki siitä, että hai pääsee vapaaksi ja yrittää ottaa kaloja kiinni. Kalat yrittävät juosta omaan kotipesään. Jos hai saa kalan kiinni ennen kotipesää hänestä tulee myös hai. Kun huudetaan kalakeitto kaikki kalat tulevat juoksemaan hain ympärille. HUOM! Kaikkien täytyy juosta samaan suuntaan ja kalojen pesät kannattaa merkitä selkeästi ettei tule väärinkäsitystä milloin kala on kotipesässä.

Leikkijät jaetaan kahteen ryhmään. Toinen ryhmä muodostaa piirin ottamalla toisiaan käsistä kiinni, toinen ryhmä menee piirin sisälle. Piirissä olijat leikkivät verkkoa ja piirin sisällä olevat kaloja. Kalat yrittävät päästä verkosta eli piirin sisältä pois, ja verkko yrittää estää sen. Kun kalat ovat päässeet verkosta ulos, vaihdetaan tehtäviä ja leikki alkaa alusta.

Leikkijät levittäytyvät ensin saliin ja menevät kyykkyyn kiviksi. Valitaan yksi kana ja yksi kettu. Ketun on tarkoitus ottaa kanaa kiinni. Kana juoksee kettua karkuun ja voi mennä turvaan minkä tahansa kiven viereen. Tällöin roolit vaihtuvat ja vanhasta kivestä nouseekin kettu ja vanhasta ketusta tulee kana. Roolit vaihtuvat myös silloin jos kettu saa kanan kiinni. Pelissä voi olla myös useampi kettu­kana­pari.

Yksi leikkijöistä valitaan kanaemoksi, jonka taakse asettuu n. 2/3 leikkijöistä.kananpojiksi. Yksi ottaa kanaemoa kiinni vyötäröltä ja loput aina edelläolevaa kiinni. Loput leikkijöistä tekevät piirin kanaemon ja poikasten ympärille. Leikki toimii polttopallon tapaan. Piirissä olijat yrittävät osua kananpoikasiin, joita kanaemo yrittää puolustaa. Kanaemo SAA koskea palloon. Jos letka katkeaa tai pallo osuu kananpoikaan, pudonnut kananpoikanen menee piiriin.

Leikkiin tarvitaan 15x15 cm:n kokoisia tilkkuja, kaksi palaa aina samasta materiaalista. Kullekin leikkijälle laitetaan vuorollaan huivi silmille. Kangaspalat laitetaan hänen eteensä ja hänen on tunnustelemalla löydettävä parit.