Myönteiset vuorovaikutussuhteet ja tunne vertaisryhmään kuulumisesta edistävät oppimista ja kokemusta osallisuudesta. Yhteenkuuluvuuden tunnetta voi rakentaa huomioimalla toiset ihmiset ja heille tärkeät asiat sekä luomalla yhteisiä juttuja.
Tutkikaa ja harjoitelkaa lasten kanssa erilaisia tapoja huomioida toinen kohdatessa sekä ideoikaa ryhmälle omia tervehtimistapoja. Keskustelkaa lasten kanssa, millaisia eri tervehtimisen ja toisen huomioimisen tapoja heille tulee mieleen. Mitä esimerkiksi sanot kaverille, kun näet hänet vaikkapa aamulla päiväkotiin tullessa? Tai millaisista kaverin tai aikuisen ilmeistä, eleistä tai tekemisistä voit päätellä, että hän on huomannut sinut tullessasi paikalle? Pohtikaa myös, miltä itsestä tuntuu, kun toinen tervehtii tai huomaa sinut.
Kootkaa lasten mainitsemia tapoja kirjoittamalla tai piirtämällä isolle paperille tai taululle sekä kokeilkaa niitä käytännössä. Esittäkää toisillenne sanallisia tervehdyksiä kuten ”Hei!” ” Moi!” ”Huomenta!” ”Mitä kuuluu?” erilaisin äänensävyin: iloisesti, kiukkuisesti, väsyneesti, kuiskaamalla, huutamalla, mumisemalla, laulamalla ja niin edelleen. Pohtikaa ja kokeilkaa myös, miten erilaisilla ilmeillä, eleillä ja kosketuksella voisi toista tervehtiä mukavalla tavalla. Huomioikaa myös lasten perheissä mahdollisesti puhutut muut kielet tai erilaiset viestinnän tavat.
Kerätkää ja valitkaa kokeilujen perusteella ryhmän käyttöön sellaisia tervehtimistapoja, joista tulee hyvä mieli ja jotka saavat tuntemaan, että on tervetullut ja kuuluu porukkaan. Voitte piirtää, kirjoittaa tai kuvata erilaisista tavoista kortteja, joista voi valita vaikkapa joka viikolle harjoiteltavan tervehdystavan. Ideoikaa ryhmän oma kokoontumistervehdys, jota voitte käyttää vaikkapa aamupiirissä tai muissa yhteisissä hetkissä. Siinä voi olla mukana esimerkiksi erilaisia eleitä, liikkeitä, ääniä, rytmittelyä tai riimittelyä.
Lisätietoja
Tavoite: Ymmärtää tervehtimisen merkitys. Tarvikkeet: Iso paperi tai taulu. Lähde; Mediatehtäviä varhaiskasvatukseen, MLL 2018
